Kuolinpesä

• Kuolinpesän veroilmoitus: mitä jakamaton kuolinpesä ilmoittaa ja kuka sen tekee?

  Jakamaton kuolinpesä on oma verovelvollisensa ja saa esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät, kunnes pesä on lakkautettu.

• Milloin perintö jaetaan ja maksetaan perillisille?

  Perinnönjaolle ei ole laissa takarajaa, joten perintörahoille ei ole kiinteää maksupäivää. Jaon voi tehdä aikaisintaan perunkirjoituksen jälkeen.

• Kuka perii, jos vainajalla ei ole lapsia?

  Jos vainajalla ei ole lapsia eikä lasten jälkeläisiä, jäämistö menee ensin leskelle. Ilman leskeä perivät vanhemmat, ja kuolleen vanhemman osan saavat vainajan sisarukset tai näiden jälkeläiset.

• Periikö avopuoliso? Avopuolison asema, kun kumppani kuolee

  Avopuoliso ei peri kuollutta kumppaniaan lain nojalla. Jäämistöä hän voi saada, jos kumppani on tehnyt hänen hyväkseen testamentin.

• Lakiosa: paljonko rintaperillinen saa ja miten se lasketaan?

  Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi lain mukaan ilman testamenttia.

• Hallintaoikeus testamentilla: mitä se tarkoittaa perillisille ja voiko siitä luopua?

  Testamentilla annettu hallintaoikeus antaa saajalleen, haltijalle, oikeuden käyttää omaisuutta ja saada sen tuotto, kun omistusoikeus kuuluu toiselle.

• Alaikäinen perillinen: kuka edustaa lasta perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa?

  Alaikäisen perillisen edunvalvojina toimivat lähtökohtaisesti hänen huoltajansa. Huoltaja edustaa lasta myös perunkirjoituksessa.

• Ositus vai erottelu: mitä tehdään, kun puolisoilla oli avioehto?

  Avioehto ei yksin ratkaise, tehdäänkö ositus vai erottelu. Ratkaisevaa on, mihin omaisuuteen avio-oikeus on suljettu pois ja onko avioehto rekisteröity.

• Tarvitseeko kuolinpesä Y-tunnuksen?

  Useimmat kuolinpesät voivat hakea ennakkoveroa ja korjata esitäytettyä veroilmoitusta vain paperilomakkeilla.

• Kuolinpesän osoitteenmuutos: miten ilmoitus tehdään?

  Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) ei voi tehdä kuolinpesän osoitteenmuutosta, koska DVV ei päivitä kuolleen henkilön tietoja.

• Lainhuuto kuolinpesässä: milloin ja miten se haetaan?

  Lainhuuto on kiinteistön omistuksen rekisteröinti Maanmittauslaitoksessa.

• Kuolinpesän asunnon myynti: kuka päättää ja mitä myyntiin tarvitaan?

  Jakamattoman kuolinpesän asunnosta päättävät osakkaat yhdessä, ja kaikkien osakkaiden tulee olla kaupassa mukana itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta.

• Kuolinpesän auton myynti: mitä Traficom vaatii?

  Kuolinpesän autosta päättävät osakkaat yhdessä, ja Traficomille riittää yhden osakkaan allekirjoitus. Henkilön kuolinpesän puolesta ei voi asioida Oma asiointi -palvelussa.

• Kuolinpesän osakkeiden ja rahasto-osuuksien myynti: miten se tehdään?

  Kuolinpesän osakkeista ja rahasto-osuuksista päättävät osakkaat yhdessä, eikä yksittäinen osakas voi myydä niitä yksin.

• Luovutusvoittovero, kun kuolinpesä myy omaisuutta: kuka sen maksaa ja miten se lasketaan?

  Kun jakamaton kuolinpesä myy omaisuutta, luovutusvoittoveron maksaa pesä eikä yksittäinen osakas.

• Voiko kuolinpesän osakas myydä osuutensa ennen perinnönjakoa?

  Kyllä voi. Perintökaaren mukaan perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa pesäosuutensa toiselle, mutta luovutus on tehtävä kirjallisesti.

• Osittainen perinnönjako: voiko perinnön jakaa osissa?

  Kyllä, perinnön voi jakaa osissa. Osakkaat voivat jakaa vain osan omaisuudesta tai antaa perillisille vain osan heidän perintöosuudestaan, ja loput jää kuolinpesälle.

• Tasinko ja tasinkoprivilegi: mitä leski saa tai saa pitää osituksessa?

  Ositus tasaa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden niin, että kumpikin saa puolet yhteenlasketusta säästöstä.