Periikö avopuoliso? Avopuolison asema, kun kumppani kuolee

Lyhyesti

Avopuoliso ei peri kuollutta kumppaniaan lain nojalla.1 2 Jäämistöä hän voi saada, jos kumppani on tehnyt hänen hyväkseen testamentin.3 Laki antaa hänelle kuitenkin muita oikeuksia: omaisuuden erottelun, hyvityksen yhteiseen talouteen annetusta panoksesta ja harkinnanvaraisen avustuksen toimeentulon turvaamiseksi. Ne edellyttävät, että pari on asunut yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.4 5

Kuka on avopuoliso lain mukaan?

Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avioliitossa olevaa ei katsota avopuolisoksi.4 Perintökaaren avustussäännös käyttää samaa määritelmää.5 Hallituksen esityksen mukaan todistustaakka avoliiton edellytysten täyttymisestä on sillä, joka vetoaa suhteen luonteeseen parisuhteena.2

Aviopuolison perintöoikeudesta kerrotaan Koodisto Digitalin Lesken oikeudet kuolinpesässä -sivulla.

Mitä avopuoliso saa ja millä ehdolla?

Asia	Mitä laki antaa	Ehto tai raja
Perintö	Ei perintöoikeutta lain nojalla.2 Perimysjärjestyksessä on aviopuoliso mutta ei avopuolisoa.1	Jäämistöä voi saada testamentilla. Rintaperillisen lakiosa rajoittaa testamenttia, ks. Lakiosa.6
Omaisuuden erottelu	Kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteisomistus puretaan vaadittaessa.4	Erottelu toimitetaan, jos avopuoliso tai kuolleen perillinen sitä vaatii. Vaatimisoikeudesta ei voi pätevästi luopua.4
Hyvitys	Oikeus hyvitykseen on avopuolisolla, jos hänen panoksensa (työ, varojen käyttö tai sijoitus) on auttanut kumppania kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan niin, että jako pelkkien omistussuhteiden mukaan tuottaisi kumppanille perusteettoman edun hänen kustannuksellaan.4 Kuoleman jälkeen esitetty vaatimus käsitellään osana kuolinpesän selvitystä, ja mahdollinen hyvitys maksetaan ennen perinnönjakoa.7	Ei hyvitystä, jos etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.4 Määräajat alla.
Avustus	Jäämistöstä voidaan antaa rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi.5	Avopuolisona pidetään tässä vain sitä, joka oli vainajan kuollessa avoliitossa hänen kanssaan. Avopuolison toimeentulon on pitänyt heikentyä kuoleman vuoksi, ja avustuksen on oltava tarpeen. Harkinnassa otetaan huomioon varallisuus, tulot, ikä ja parisuhteen kesto. Avustus ei saa loukata lakiosaa, jollei painavia syitä ole.5 Se on vaadittava viimeistään perinnönjaossa tai, jos perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa, erottelussa.3
Asunto	Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää hallinnassaan perheen yhteistä kotia.2 8 Käyttöoikeuden voi saada testamentilla tai avustuksena.9 5	Vuokra-asunnossa vuokrasuhteen voi jatkaa se, joka vuokrasi asunnon yhdessä vainajan kanssa, ilmoittamalla siitä vuokranantajalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.10 Ks. Vainajan asunnon sopimukset ja Hallintaoikeus testamentilla.
Leskeneläke	Avopuoliso voi saada leskeneläkettä Kelalta ja työeläkejärjestelmästä.11 12	Yhteistalouden on pitänyt alkaa ennen kuin vainaja täytti 65 vuotta ja jatkua kuolemaan asti vähintään viisi vuotta. Avopuolisoilla on oltava yhteinen alle 18-vuotias lapsi, joka asui heidän kanssaan samassa taloudessa.13 14 11 12 Kumpikaan ei ole saanut olla naimisissa muun henkilön kanssa.13 11 12 Työeläkkeessä kuoleman on pitänyt tapahtua vuonna 2022 tai sen jälkeen.12 Ks. Leskeneläke.
Perintövero	Avopuoliso kuuluu I veroluokkaan saamansa avustuksen määrään asti. Jos vainajaan ja avopuolisoon sovellettiin kuolinvuoden tuloverotuksessa tuloverolain 7 §:n 3 momentin puolisosäännöksiä, avopuoliso kuuluu I veroluokkaan ja saa 90 000 euron puolisovähennyksen. Muilta osin hän kuuluu II veroluokkaan, koska laissa on vain kaksi veroluokkaa.15	Verohallinnon mukaan puolisosäännökset koskevat avoliitossa elänyttä, joka on aiemmin ollut vainajan kanssa avioliitossa tai jolla on tai on ollut vainajan kanssa yhteinen lapsi.16 Hyvityksen verotus voi riippua siitä, mihin hyvitys perustuu.7

Miten erottelu ja hyvitys vaaditaan?

Erottelusta voi sopia laatimalla erottelukirjan, joka tehdään kuten perinnönjaon jakokirja (PK 23:9).4 17
Jollei sovita, avopuoliso tai kuolleen perillinen voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja toimittaa erottelun kuten perinnönjaon.4
Hyvityksestä voi sopia. Muuten vaatimuksen voi tehdä erottelua varten määrätylle pesänjakajalle, ja jos pesänjakajaa ei ole haettu, asian voi viedä kanteella käräjäoikeuteen.4
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos sitä ei ole vaadittu erottelussa eikä kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa erottelusta. Jos erottelua ei ole toimitettu, kanne tai pesänjakajan hakeminen on tehtävä kolmen vuoden kuluessa kuolemasta tai siitä, kun pari muutti pysyvästi erilleen.4

Voiko kumppani testamentata avopuolisolle?

Kyllä. Joka on täyttänyt 18 vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajat vahvistavat sen nimikirjoituksillaan.3 Rintaperillisellä on kuitenkin lakiosa, ja testamentti on häntä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta sitä, jos hän vetoaa tehottomuuteen määräajassa (ks. Lakiosa).6 Testamentti on tehoton myös siltä osin kuin se loukkaa oikeutta avustukseen.3 Avopuolison on testamentin saajana annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti.18

Onko avopuoliso kuolinpesän osakas?

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.17 Verohallinnon mukaan avopuoliso ei ole osakas, ellei kuollut avopuoliso ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.19 Hallituksen esityksen HE 107/2026 vp nykytilan kuvauksen mukaan osakkuus syntyy yleistestamentin saajalle, mutta erityisjälkisäädöksen eli legaatin saaja ei ole osakas. Rajanveto näiden välillä ei ole tarkkarajainen.20 Verohallinnon ilmaus ei erottele testamentin lajeja, joten osakkuus voi jäädä epäselväksi, kun testamentti on tehty avopuolison hyväksi.19 20 Jollei erityistä hallintoa ole järjestetty, osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä.17 Erottelua ja hyvitystä avopuoliso voi vaatia ilman osakkuuttakin.4 Perukirjaan merkitään myös testamentinsaajat. Osakkaana olevan avopuolison kohdalla ilmoitetaan, onko hänellä ollut vainajan kanssa aiempi avioliitto tai yhteinen lapsi.19

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Tämä artikkeli kertoo, mitä laki sanoo, eikä ratkaise yksittäistä tapausta. Juristilta kannattaa kysyä ainakin silloin, kun

ei ole selvää, täyttääkö pari avoliiton ehdon: yhteistalouden kesto, yhteinen lapsi tai se, oliko jompikumpi avioliitossa.4
erottelusta tai hyvityksestä ei päästä sopuun, jolloin asia menee pesänjakajalle tai käräjäoikeuteen, tai kuuden kuukauden tai kolmen vuoden määräaika on lähellä.4
testamentti voi loukata lakiosaa tai avustusoikeutta, tai on epäselvää, onko avopuoliso yleistestamentin vai legaatin saaja.6 3 20
avustuksen tarve ja määrä riippuvat harkinnasta, jossa otetaan huomioon varallisuus, tulot, ikä ja parisuhteen kesto.5
kuolinpesä on luovuttanut avopuolisolle huomattavasti enemmän kuin se oli velvollinen luovuttamaan. Silloin perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ollut toimituksessa osapuolena, voi vaatia erottelun tai hyvityksen oikaisua (PK 23 a:12).3
avopuoliso asuu vuokra-asunnossa, jonka vuokrasi yksin vainaja. Vuokrauslain 11 § nimeää puolisoiksi myös avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät, mutta lähteistä ei selviä, koskeeko se jatkamisoikeutta.21