Kuka perii, jos vainajalla ei ole lapsia?

Lyhyesti

Jos vainajalla ei ole lapsia eikä lasten jälkeläisiä, jäämistö menee ensin leskelle. Ilman leskeä perivät vanhemmat, ja kuolleen vanhemman osan saavat vainajan sisarukset tai näiden jälkeläiset.1 Sen jälkeen perivät isovanhemmat tai kuolleen isovanhemman lapset ja viimeisenä valtio.2 3 Lesken kuoltua puolet hänen pesästään voi mennä vainajan omille sukulaisille, ja testamentti voi muuttaa koko järjestystä.1 2

Kuka perii, kun lapsia ei ole?

Lapseton on vainaja, jolla ei ole lapsia eikä kuolleen lapsen jälkeläisiä, koska lapsenlapset tulevat kuolleen lapsen sijaan.1 Yleisen perimysjärjestyksen näet lyhyesti myös Koodisto Digitalin sivulla Kuolinpesä – osakkaat, hallinto ja jakamaton kuolinpesä.4

Tilanne vainajan kuollessa	Perii	Pykälä
Aviopuoliso elää	Koko jäämistön. Vireillä oleva avioero tai asumusero voi estää tämän.1 5	PK 3:1, 3:7
Ei puolisoa, molemmat vanhemmat elävät	Kumpikin vanhempi puolet. Sisarukset eivät peri.1	PK 2:2
Ei puolisoa, toinen vanhempi elää	Elossa oleva vanhempi puolet. Kuolleen vanhemman puolikkaan jakavat vainajan sisarukset, ja kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Sisarpuolet saavat osansa vain kuolleen yhteisen vanhempansa puolikkaasta. Jos sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole, elossa oleva vanhempi saa koko perinnön.1	PK 2:2
Ei puolisoa, molemmat vanhemmat ovat kuolleet	Sisarukset sekä kuolleen sisaruksen sijaan hänen jälkeläisensä. Sisarpuolet jakavat täyssisarusten kanssa vain yhteisen vanhempansa osuuden, mutta saavat koko perinnön, jos täyssisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole.1	PK 2:2
Ei puolisoa, vanhempia, sisaruksia eikä heidän jälkeläisiään	Isovanhemmat koko perinnön. Kuolleen isovanhemman osan saavat hänen lapsensa eli tädit, sedät ja enot.2	PK 2:3
Ketään edellisistä ei ole	Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.6 3 Serkut ja muut sukulaiset eivät peri.2	PK 2:5, 5:1

Mitä lesken kuolema muuttaa?

Leski perii jäämistön, mutta vainajan sukulaiset eivät jää kokonaan ilman. Kun leski kuolee, ne vainajan vanhemmista, sisaruksista ja sisarusten jälkeläisistä, joilla on silloin lähin oikeus periä vainaja, saavat pääsääntöisesti puolet lesken pesästä.1 Heitä kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi.6 Isovanhemmat, tädit ja sedät eivät kuulu tähän piiriin. Leski ei voi testamentilla määrätä tästä osuudesta toisin.1 Jos vainaja on tehnyt testamentin lesken hyväksi, perimys ei ole toteutunut lain mukaisessa järjestyksessä, ja toissijaisten perillisten asema pitää selvittää erikseen.7

Kaksi esimerkkiä

Murtoluvut on laskettu pykälän säännöstä.

Esimerkki 1: äiti, veli ja kuolleen siskon lapset. Vainaja on naimaton ja lapseton. Äiti ja veli elävät. Isä ja sisko ovat kuolleet, ja siskolla on kaksi lasta. Veli ja sisko ovat vainajan kanssa samojen vanhempien lapsia.

Puolisoa ja rintaperillistä ei ole, joten perintö siirtyy vanhemmille (PK 3:1, 2:2).1
Äiti saa puolet, ja kuolleen isän puolikkaan jakavat veli ja sisko. Kuolleen siskon sijaan tulevat hänen lapsensa, ja joka haara saa yhtä suuren osan (PK 2:2).1

Äiti saa 1/2, veli 1/4 ja siskon lapset 1/8 kumpikin.

Esimerkki 2: täti perii, serkku ei. Vainaja on naimaton ja lapseton. Vanhemmat, sisarukset ja kaikki isovanhemmat ovat kuolleet. Äidin sisar Liisa elää, ja hänellä on lapsi. Isän vanhemmilla ei ole elossa olevia lapsia, eikä äidin vanhemmilla ole muita elossa olevia lapsia kuin Liisa.

Puolisoa, vanhempia, sisaruksia ja heidän jälkeläisiään ei ole, joten perintö siirtyy isovanhemmille (PK 2:2, 2:3).1 2
Isovanhemmat ovat kuolleet, joten heidän osansa saavat heidän lapsensa. Liisa on äidin vanhempien lapsi (PK 2:3).2
Isän vanhemmista ei ole jäänyt perillisiä. Laki sanoo tällöin, että jos toisesta kannasta ei ole perillisiä, toisen kannan perilliset saavat koko perinnön, joten Liisa perii kaiken (PK 2:3).2
Liisan lapsi on vainajan serkku ja jää perinnöstä pois (PK 2:5).2

Laki ei määrittele sanaa kanta. Esimerkissä se on tulkittu tarkoittamaan isän ja äidin vanhempien puolta, koska pykälä puhuu juuri ennen sitä isän tai äidin vanhemmista. Tulkinta on meidän eikä lain sanamuodosta suoraan luettavissa, joten isovanhempien jälkeisessä perinnössä osuudet kannattaa tarkistaa juristilta (PK 2:3).2

Voiko testamentti muuttaa järjestystä?

Kyllä. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt saa määrätä jäämistöstään testamentilla. Lakiosa kuuluu vain rintaperilliselle sekä ottolapselle ja tämän jälkeläiselle. Lapsettoman vainajan leskellä, vanhemmilla ja sisaruksilla ei siksi ole lakiosaa, ja testamentilla jäämistön voi määrätä muille.2 Lakiosasta tarkemmin: Lakiosa.

Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta.8 Lisää on artikkelissa Periikö avopuoliso?.

Milloin perintö menee valtiolle?

Jollei perillistä ole, perintö menee valtiolle (PK 5:1), ja jäämistöä hoitaa Valtiokonttori. Valtiokonttori voi päättää, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain vainajan läheiselle, jos se on olosuhteet huomioiden kohtuullista.3 6 Läheisenä pidetään esimerkiksi avopuolisoa tai ystävää, jonka kanssa on ollut erityisen läheinen ja kiinteä suhde, mutta tavanomainen sukulaisten tai ystävien välinen suhde ei riitä.6 Hakemus tehdään vuoden kuluessa kuolemasta, mutta myöhemminkin tehty hakemus voidaan ottaa huomioon, jos se saapuu ennen päätöstä.9

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Artikkeli kertoo, mitä laki säätää, eikä se ratkaise yksittäistä tapausta. Juristin apua kannattaa hakea, kun

tilanteeseen liittyy sivupolku: adoptio, rekisteröity parisuhde, ennen kuolemaa siitetty lapsi tai ulkomaat. Adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, ja ennen vuotta 1980 tehdyillä adoptioilla on omia siirtymäsäännöksiä (AL 18, 99 ja 100 §).10 Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan aviopuolisoon.11 Ennen kuolemaa siitetty lapsi perii, jos hän syntyy myöhemmin elävänä (PK 1:1).2 Ulkomailla asuneen vainajan perilliset määräytyvät pääsääntöisesti asuinvaltion lain mukaan, ja esimerkiksi serkut voivat olla perillisiä.12 7
lesken kuoltua pitää laskea toissijaisten perillisten osuus: siihen vaikuttavat omaisuuden suhde ja vainajan testamentti (PK 3:2), lesken antamat lahjat (PK 3:3), pesän vaurastuminen (PK 3:4) ja lesken uusi avioliitto (PK 3:6).5
testamentti on epäselvä tai perilliset ovat siitä eri mieltä. Riidat ja kanteet kuuluvat juristille.