Tasinko ja tasinkoprivilegi: mitä leski saa tai saa pitää osituksessa?

Lyhyesti

Ositus tasaa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden niin, että kumpikin saa puolet yhteenlasketusta säästöstä. Varakkaampi puoliso luovuttaa tasinkona omaisuutta, kunnes säästöt ovat yhtä suuret.12 Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa tasinkoa vainajan pesästä. Jos leski oli varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan vainajan perillisille. Tätä oikeutta kutsutaan tasinkoprivilegiksi eli tasinkoetuoikeudeksi.13 Perilliset eivät voi vaatia tasinkoa leskeltä.1 Leski voi itse päättää, käyttääkö hän oikeutta.2

Miten tasinko lasketaan?

Kun avioliitto on päättynyt, ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Ositus edeltää perinnönjakoa.14 Osituksesta yleisesti kertoo oppaan tekijöiden oman Pesäkirja-palvelun sivu Lesken oikeudet kuolinpesässä. Tasinko lasketaan näin:

1. Erota avio-oikeuden alainen omaisuus. Siihen ei kuulu omaisuus, jonka avioehto, lahjakirja, testamentti tai edunsaajamääräys on sulkenut pois (35 §), eikä se, minkä puoliso on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentilla toisen puolison kuoleman jälkeen (90 §).1
2. Vähennä kummankin omaisuuden arvosta puolison ennen kuolemaa syntyneet yksityiset velat ja hänen osuutensa yhteisveloista (99 §). Tulos on kummankin säästö.1
3. Laske säästöt yhteen ja jaa kahdella. Tulos on kummankin avio-osa, ellei vastike tai jokin muu laissa mainittu poikkeus muuta sitä (100 §).13
4. Tasinko on avio-osan ja oman säästön erotus. Sen luovuttaa se, jonka säästö ylittää avio-osan (100 §).12
5. Luovuttaja päättää, mitä omaisuutta antaa, ja saa antaa rahaa sellaisen omaisuuden sijasta, jonka haluaa itse pitää (103 §).1

Laskuesimerkit

Luvut ovat euroja. Esimerkeissä kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista, eikä vastikkeita (94 §) tai muita erityisiä tilanteita ole. Esimerkki 2 on esimerkin 1 peilikuva.1

Samaa laskutapaa Verohallinto käyttää omassa esimerkissään: säästöt 100 000 euroa (vainaja) ja 150 000 euroa (leski), avio-osa 125 000 euroa ja tasinko 25 000 euroa, jonka varakkaampi leski voi jättää luovuttamatta.3

Miten leski vetoaa tasinkoprivilegiin?

Verohallinnon ohjeen mukaan ilmoitus tasinkoetuoikeuden käyttämisestä merkitään perukirjaan. Jos merkintää ei ole, perintöverotus toimitetaan olettaen, ettei leski käytä oikeuttaan.5 Oikeus on lesken henkilökohtainen. Jos leski kuolee ennen kuin ositus on tehty loppuun, hänen vetoamisensa raukeaa.6 Verohallinnon mukaan ensin kuolleen puolison perillisille syntyy silloin perintöoikeus tasinkoon lesken kuolinhetkellä.2

Mitä avioehto, testamentti ja sovittelu muuttavat?

Jos avioehto sulkee avio-oikeuden molemmilta kokonaan pois, tasinkoa ei ole ja tehdään vain omaisuuden erottelu (41 §, 85 §). Avioehto tehdään kirjallisesti ja jätetään rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle (42 §, 43 §).1

Testamentti ei syrjäytä lesken oikeutta tasinkoon: se on, samoin kuin rintaperillisen oikeus lakiosaan, testamenttia vahvempi oikeus.2 Se, minkä leski perii vainajalta, ei lisää hänen säästöään laskelmassa (90 §).1

Ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua (103 b §). Sovittelussa otetaan huomioon esimerkiksi avioliiton kesto ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi.1

Miten tasinko vaikuttaa veroihin?

Perintöverotuksessa vainajan perillisiltä verotetaan vain heille jäävä osa. Esimerkissä 1 se on 160 000 euroa, koska puolet säästöstä kuuluu leskelle avio-oikeuden perusteella.2 Verotuksessa laskelma tehdään kuolinhetken varoilla ja arvoilla, mutta ositus perustuu sen tekohetken tilanteeseen, joten luvut voivat poiketa toisistaan.3 Kun varakkaampi leski vetoaa tasinkoprivilegiin, perillisillä verotetaan vainajan omaisuuden säästö, esimerkissä 2 siis 80 000 euroa.2

Vähemmän omistava leski voi jättää tasingon vaatimatta tai vaatia vain osan. Silloin perillisten katsotaan saavan omaisuuden perintönä, eikä leski anna heille lahjaa. Jos leski on jo vaatinut tai ottanut tasingon vastaan ja luopuu vasta sitten, luopuminen on lahjaveronalainen lahja perillisille. Sama koskee tilannetta, jossa leski vetoaa tasinkoprivilegiin ja luopuu siitä myöhemmin elinaikanaan. Luopumisen pitää tapahtua kohtuullisessa ajassa kuolemasta.5

Kun tasinko maksetaan avio-oikeuden ulkopuolisilla rahavaroilla oman omaisuuden pitämiseksi, se ei ole vastikkeellinen saanto eikä siitä tule varainsiirtoveroa. Jos tasinko suoritetaan avio-oikeuden ulkopuolisella esineellä, kuten kiinteistöllä, siltä osin syntyy vastikkeellinen saanto.4 Ositus on luovutusvoittoverotuksen kannalta verovapaa, ellei siinä käytetä avio-oikeuden ulkopuolisia varoja. Osituksessa saadun omaisuuden hankintameno ja omistusaika lasketaan ositusta edeltäneestä saannosta (TVL 46 §).78

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Laskentatapa on laissa määritelty, mutta lähtötiedot eivät aina ole selvät. Juristin apua kannattaa hakea, kun

• avioehto on epäselvä tai osa omaisuudesta on avio-oikeuden ulkopuolella (35 §)1
• osapuolet ovat eri mieltä omaisuuden arvosta, esimerkiksi kiinteistön tai yrityksen
• joku vaatii osituksen sovittelua (103 b §) tai väittää, että puoliso on huolimattomalla tai sopimattomalla menettelyllä vähentänyt oleellisesti avio-oikeuden alaista omaisuutta (94 §)1
• puolison epäillään aiheuttaneen toisen kuoleman rikoksella (59 §)1
• puolisot olivat jo eronneet, kun toinen kuoli, ja ositus oli kesken: tasinkoetuoikeus voi koskea silloin myös entistä puolisoa6

Avio-oikeuden 10 vuoden vanhentuminen (103 c §, voimassa 1.6.2026 alkaen) koskee avioeroa ja avioliiton kumoamista, ei kuolemalla päättynyttä avioliittoa.1910

Riidat, osituksen moite ja oikeudenkäynti kuuluvat juristille. Opas ei arvioi yksittäisen tapauksen lopputulosta.