Ositus vai erottelu: mitä tehdään, kun puolisoilla oli avioehto?

Lyhyesti

Avioehto ei yksin ratkaise, tehdäänkö ositus vai erottelu. Ratkaisevaa on, mihin omaisuuteen avio-oikeus on suljettu pois ja onko avioehto rekisteröity.12 Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta, ositus korvautuu puolisoiden omaisuuden erottelulla.1 Jos avioehto koskee vain osaa omaisuudesta, avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta tehdään ositus ja muusta erottelu.34 Rekisteröimätön avioehto ei ole voimassa, joten se ei estä osituksen tekemistä.25

Tämä artikkeli koskee puolisoiden omaisuuden erottelua. Kuolinpesän tuloverotus on eri asia. Siinä pesä on erillinen verovelvollinen, ja siitä kertoo Kuolinpesän veroilmoitus.6

Milloin tehdään ositus ja milloin erottelu?

Valinta riippuu siitä, mihin omaisuuteen avio-oikeus ulottuu.

Perintöverotuksessa vainajan avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus verotetaan kokonaan hänen perillisillään. Lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.10

Onko avioehto voimassa ja mitä se kattaa?

Avioehto tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioliiton purkauduttua, se ei tule voimaan (44 §). Avioliitto purkautuu myös puolison kuoleman johdosta (86 §).211 Rekisteröinnin lisäksi avioehdon on täytettävä muotovaatimukset: sopimus tehdään kirjallisesti (42 §), ja jotta se olisi pätevä, sen on oltava päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama (66 §).112 Verohallinnon mukaan avioehto on tärkeää rekisteröidä ennen ositusperusteen muodostumista, ja puolison kuollessa ositusperuste syntyy kuolinpäivänä.48

Kuolinpesän osakas tai pesänselvittäjä voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta (DVV), onko avioehto rekisteröity, ja pyytää siitä kopion verkkolomakkeella tai puhelimitse. Jos avioehtoa ei löydy rekisteristä, tilaus on maksuton. Ennen 1.3.2003 rekisteröidyn avioehdon kopio pyydetään käräjäoikeudelta.13

Avioehto ei välttämättä sulje avio-oikeutta pois kokonaan. Verohallinnon mukaan avio-oikeuden voi sulkea pois joko vain toiselta puolisolta, molempien puolisoiden osalta tai vain tietyn omaisuuserän osalta.4 Mitä pelkästään toiselta puolisolta avio-oikeuden poissulkeva avioehto tarkoittaa ositukselle ja erottelulle, kannattaa kysyä juristilta. Avio-oikeutta voi rajata myös testamentti, lahjakirja tai edunsaajamääräys, mutta vain siihen omaisuuteen, jota ne koskevat (35 §).1 Avioehto voi koskea myös pelkkää avioeroa: korkein oikeus (KKO:2000:100) piti päteväksi avioehtoa, jonka mukaan kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta avioerossa mutta leskellä on se toisen kuollessa.14 Avioehdon sanamuoto kannattaa siksi lukea itse.

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Sovittelusäännöstä sovelletaan soveltuvin osin myös erotteluun (103 b §, 107 §).12 Sovittelussa voidaan määrätä, että avioehdon vuoksi avio-oikeuden ulkopuolella oleva omaisuus on kokonaan tai osaksi avio-oikeuden alaista. Verohallinto kuvaa tämän niin, että erottelu voi muuttua osittain ositukseksi. Sovittelussa avio-oikeuden alaiseksi ei kuitenkaan voi siirtää omaisuutta, jonka avio-oikeus on suljettu pois lahjakirjalla tai testamentilla.4

Miten erottelu tehdään?

1. Tarkista DVV:stä, onko avioehto rekisteröity, ja pyydä siitä kopio.13
2. Merkitse perukirjaan, mikä omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista ja mihin se perustuu (PK 20:4), ja liitä avioehtosopimus Verohallinnolle lähetettävään perukirjaan.1516
3. Selvitä, kumpi puoliso omistaa mitäkin. Jos irtaimen esineen kohdalla ei selviä eikä voida näyttää, kumpi puoliso sen omistaa tai onko se yhteinen, puolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin (89 §).2
4. Leski ja vainajan perilliset sopivat jaosta. Erotteluun sovelletaan soveltuvin osin 98 §:ää, jonka mukaan ositus toimitetaan perinnönjaon järjestyksessä (107 §). Maanmittauslaitoksen mukaan ositusta ja osin myös erottelua koskevat samat muotovaatimukset kuin perinnönjakoa. Perinnönjaosta laaditaan jakokirja. Kun osakkaat toimittavat jaon itse, he allekirjoittavat jakokirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (PK 23:9). Koska muotovaatimukset ovat osin samat, erottelusta kannattaa laatia kirjallinen asiakirja samassa muodossa.12917
5. Tee perinnönjako vasta erottelun jälkeen: Maanmittauslaitoksen mukaan ositus tai erottelu toimitetaan ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa.9

Verohallinnon ohjeen esimerkissä puolisot vaihtavat erottelussa asunto-osakkeen ja kesämökin puoliosuudet. Vaihtoa käsitellään kuin toisilleen vieraiden henkilöiden välistä omistajanvaihdosta, ja kumpikin maksaa varainsiirtoveroa.4

Mitä avioehto ei muuta?

Leski saa pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon jakamattomana hallinnassaan rintaperillisen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly hänen omaan varallisuuteensa (PK 3:1 a).18 Verohallinnon mukaan oikeus turvaa lesken asumisen silloinkin, kun avio-oikeus on suljettu avioehdolla pois, eivätkä rintaperilliset tai testamentinsaajat voi sivuuttaa sitä.19

Muuten leski perii vain, jos vainaja on tehnyt testamentin hänen hyväkseen tai jos vainajalla ei ole rintaperillisiä.20 Jos lesken avio-oikeus vainajan omaisuuteen puuttuu avioehtosopimuksen tai muun syyn vuoksi, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (PK 18:1, voimassa 1.6.2026 alkaen).21

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Juristin apua kannattaa hakea, kun

• avioehtoa ei löydy rekisteristä tai sen rekisteröinnistä ei ole varmuutta (44 §)2
• avioehdon sanamuoto on epäselvä, avio-oikeus on suljettu pois vain toiselta puolisolta tai vain osasta omaisuutta, tai avioehto on ehdollinen, esimerkiksi vain avioeron varalta414
• avioehdosta näyttää puuttuvan päiväys, allekirjoitus tai kahden esteettömän henkilön todistus (66 §)12
• osapuolet ovat eri mieltä siitä, kumpi omistaa jonkin esineen tai mikä omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista (89 §)2
• joku vaatii sovittelua (103 b §, 107 §)12
• erottelussa siirtyy kiinteistö, asunto-osake tai arvopapereita, koska siitä voi seurata varainsiirto- ja luovutusvoittoveroa47
• on epäselvää, tarvitaanko asiakirjan rekisteröinti DVV:ssä suojaksi toisen puolison velkojilta (104 §, 107 §)2
• joku aikoo moittia osituksen tai erottelun tulosta (106 §, 107 §)2

Riidat ja moitteet kuuluvat juristille. Opas ei arvioi yksittäisen tapauksen lopputulosta.