Hallintaoikeus testamentilla: mitä se tarkoittaa perillisille ja voiko siitä luopua?

Lyhyesti

Testamentilla annettu hallintaoikeus antaa saajalleen, haltijalle, oikeuden käyttää omaisuutta ja saada sen tuotto, kun omistusoikeus kuuluu toiselle. Omistaja ei saa myydä tai pantata kohdetta ilman haltijan suostumusta tai tuomioistuimen lupaa, ja haltija vastaa tarpeellisista kustannuksista, jotka on maksettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.1 2 Haltija voi luopua oikeudestaan, mutta vastikkeeton luopuminen on omistajalle veronalainen lahja.3 Perintökaari puhuu käyttöoikeudesta, mutta Verohallinnon mukaan oikeuskirjallisuudessa ja verotuskäytännössä sanoilla ei katsota olevan oikeudellisesti merkityksellistä eroa.2

Mitä hallintaoikeus testamentilla tarkoittaa?

Testamentin tekijä voi antaa hallintaoikeuden koko jäämistöön, sen osaan tai yksittäiseen esineeseen. Oikeus alkaa yleensä hänen kuolemastaan.2 Haltija saa hallita omaisuutta ja nauttia sen tuoton, esimerkiksi vuokran, koron tai osingon. Hänen on otettava huomioon myös omistajan oikeus ja etu (PK 12 luku 3 §).1 2 Perintökaaren 12 luvun säännöksiä noudatetaan, "mikäli testamentista ei muuta johdu" (PK 12 luku 2 §), joten testamentin määräykset ratkaisevat ensin.1

Mitä omistaja ja haltija saavat tehdä?

Toimi	Sääntö
Omistaja myy tai panttaa kohteen	Ei ilman haltijan suostumusta. Kiinteistöä koskeva suostumus annetaan asiakirjana, jonka kaksi esteetöntä henkilöä todistaa oikeaksi. Jos kiinteistö luovutetaan sähköisesti, suostumuksen voi antaa myös sähköisenä asiakirjana kaupankäyntijärjestelmässä. Jos suostumusta ei saada, tuomioistuin voi hakemuksesta sallia toimen, kun siihen on syytä. Suostumuksetta tehty toimi on pätemätön haltijaa kohtaan.1
Haltija myy tai panttaa kohteen	Vain omistajan luvalla. Irtaimen tavaran luovutukseen on poikkeuksia, esimerkiksi kun luovutus johtuu omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta. Muissa irtaimen omaisuuden tapauksissa tuomioistuin voi erityisistä syistä antaa luvan, ei kuitenkaan silloin, kun esineellä on omistajalle erityistä arvoa.1
Haltija luovuttaa oikeutensa toiselle	Ei saa.1
Rahavarat	Haltijan on sijoitettava ne omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti, ellei omistaja anna lupaa toisin. Jos omistajan suostumusta ei saada, luvan voi antaa tuomioistuin.1
Haltija vaarantaa ilmeisesti omistajan edun huonolla hoidolla	Tuomioistuin voi hakemuksesta velvoittaa haltijan asettamaan vakuuden tai antaa omaisuuden uskotun miehen hallittavaksi. Tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutettu vahinko korvataan, kun oikeus lakkaa tai omaisuus annetaan uskotun miehen hallittavaksi, ellei huolimattomuus ole lievää.1

Korkein oikeus totesi ratkaisussa KKO:2026:54 (10.7.2026), että pääsääntönä on haltijan suostumus ja että luovuttamiselle vastoin hänen suostumustaan on oltava perusteltu syy. Tuomioistuimen on punnittava omistajalle luovutuksesta koituvaa hyötyä ja haltijalle koituvaa haittaa. Ratkaisu koski lesken hallintaoikeuden rasittamaa vapaa-ajan kiinteistöä, jonka pesänjakaja halusi määrätä myytäväksi perinnönjaon toimittamiseksi. Haltija ei suostunut myyntiin, eikä sille ollut esitetty muuta perustetta kuin yhden perillisen vastustus yhteisomistukselle, joten myynnille ei ollut edellytyksiä.4

Kuka maksaa kulut?

Lain mukaan haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla (PK 12 luku 3 §).1

Kuluerä	Maksaja
Vesi, sähkö, jätemaksut, vakuutusmaksut sekä huolto- ja ylläpitokustannukset hallinta-ajalta	Yleensä haltija.2
Kiinteistövero	Haltija, kun häntä pidetään kiinteistöverolaissa tarkoitettuna omistajan veroisena haltijana.2
Yhtiövastike ja suuret korjaukset	Perintökaaren 12 luvussa niitä ei mainita erikseen. Testamentti voi määrätä kuluista toisin kuin laki (PK 12 luku 2 §).1

Voiko lakiosaperillinen vaatia osansa ilman hallintaoikeutta?

Kyllä, kun hän vetoaa lakiosaansa määräajassa. Verohallinnon mukaan rintaperillisellä on testamentista huolimatta oikeus saada lakiosa ilman hallintaoikeuden rasitusta.2 Testamentti on lakiosaan oikeutettua perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa (PK 7 luku 5 §). Testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja maksaa lakiosan rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.5

Perillisen on ilmoitettava vaatimuksensa testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi.5 6 Muutenkin hallintaoikeustestamentti täytetään vain siltä osin kuin se ei loukkaa vahvempia oikeuksia, joita ovat esimerkiksi velkojan suoja, lesken asumissuoja, lesken tasinko-oikeus ja rintaperillisen lakiosa.3

Entä leski?

Lesken lakimääräinen oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan on voimassa testamentinsaajan oikeuden estämättä, jollei lesken omaan varallisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Siihen sovelletaan vastaavasti samoja 12 luvun säännöksiä kuin testamenttiin perustuvaan käyttöoikeuteen (PK 3 luku 1 a §).7 Jos leski saa lisäksi hallintaoikeuden testamentilla, lakimääräinen oikeus on Verohallinnon mukaan täyttöjärjestyksessä testamenttia vahvempi.2 Lakimääräisestä oikeudesta kerrotaan Koodisto Digitalin sivulla lesken oikeuksista.

Voiko hallintaoikeudesta luopua tai sen purkaa?

Perillinen ja testamentinsaaja saavat luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jos he eivät ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen tehdään kirjallisesti (PK 17 luku 2 a §).8 Hallintaoikeuden voi ottaa vastaan myös osittain.3

Vastaanoton jälkeen haltija voi luopua elinikäisestä oikeudestaan elinaikanaan tai määräaikaisesta oikeudestaan ennen määräajan päättymistä.2 Luopuminen voi tapahtua ilmoituksella tai niin, että kohde myydään eikä oikeus siirry sijaan tulleeseen omaisuuteen. Vastikkeeton luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi, ja lahjaverosta vastaa omistaja, koska hän saa omistusoikeuden lisäksi hallintaoikeuden. Vastikkeellinen luopuminen verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan.3

Jos oikeus siirretään tilalle ostettavaan asuntoon, se ei pääty eikä lahjaa lähtökohtaisesti synny. Siirtoon tarvitaan käytännössä kaikkien perillisten suostumus. Luopumisen lisäksi hallintaoikeus lakkaa haltijan kuolemaan tai määräajan päättymiseen.2 Perintökaaren 12 luvussa ei ole säännöstä, jonka nojalla omistaja voisi purkaa hallintaoikeuden yksipuolisesti.1

Mitä perintöverotuksessa?

Hallintaoikeus on saajalleen perintöverosta vapaa. Perintövero määrätään omistajalle, mutta omaisuuden arvosta vähennetään hallintaoikeuden arvo. Arvo lasketaan kertoimesta, omaisuuden käyvästä arvosta ja tuottokertoimesta. Kerroin määräytyy elinikäisessä oikeudessa haltijan iän mukaan ja määräaikaisessa kahdeksan prosentin pääomituskoron mukaan. Tuottokerroin on todellinen vuotuistuotto tai kaavamainen prosentti, joka on vapaa-ajan asunnolla 3 % ja muulla omaisuudella 5 %. Verohallinnon esimerkissä 55-vuotias sisar saa elinikäisen hallintaoikeuden 200 000 euron omakotitaloon, ja vähennys on 5 % × 200 000 × 10 eli 100 000 euroa. Vähennys tehdään, kun perukirjassa tai sen liitteissä on selvitetty hallintaoikeus ja testamentinsaaja vetoaa siihen.2

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Lopputulos riippuu testamentin sanamuodosta ja pesän varoista, joten lain soveltaminen vaatii tässä aiheessa usein yksilöllistä arviota. Kysy juristilta, kun

testamentista ei selviä, onko kyse hallintaoikeudesta vai omistusoikeudesta tai mikä omaisuus on kohteena. Verotuksessa hallintaoikeustestamentti voidaan tulkita omistusoikeustestamentiksi, jos haltija saa tosiasiassa laajemmat valtuudet määrätä omaisuudesta.2
leski saa hallintaoikeuden koko jäämistöön ja omistusoikeus siirtyy vasta lesken kuoltua henkilölle, joka ei ole testamentintekijän suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa. Silloin perintövero määrätään loppusaajalle vasta lesken kuoltua.2
pesän varat eivät riitä velkoihin, tasinkoon, lakiosiin ja hallintaoikeuteen yhtä aikaa, jolloin hallintaoikeus voi toteutua vain osittain.2
omistaja ja haltija ovat eri mieltä myynnistä tai omaisuuden hoidosta, sillä tuomioistuin voi sallia myynnin tai vaatia vakuuden (PK 12 luku 6 ja 9 §).1
kulujen jaosta, esimerkiksi yhtiövastikkeesta tai suuresta korjauksesta, ei ole sovittu eikä testamentissa ole määräystä.1
harkitset luopumista, koska se voi aiheuttaa lahjaveron tai luovutusvoiton verotuksen.3