Lakiosa: paljonko rintaperillinen saa ja miten se lasketaan?

Lyhyesti

Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi lain mukaan ilman testamenttia. Laskennassa pesän varoihin lisätään ennakkoperintö ja eräät lahjat, ja perillisen jo saama ennakko vähennetään hänen lakiosastaan. Lakiosa ei toteudu itsestään. Perillisen on ilmoitettava vaatimuksensa testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi laissa säädetyllä tavalla.1

Kenellä on lakiosa?

Lakiosa on rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä.1 Perimisjärjestyksessä kukin lapsi saa yhtä suuren osan. Kuolleen lapsen jälkeläiset tulevat hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.2 Puolisolla, vanhemmilla ja sisaruksilla ei ole lakiosaa, koska säännös ei mainitse heitä.1

Miten lakiosa lasketaan?

Selvitä perintöosa: ilman testamenttia kukin lapsi saisi yhtä suuren osan.2
Laske lähtösumma: lisää pesän varoihin seuraavan taulukon erät.1 Perintökaaren 7 luvussa ei ole erillistä säännöstä pesän velkojen vähentämisestä. Verohallinnon ohjeen mukaan lakiosaa määritettäessä kaikki varat ja velat otetaan laskennassa huomioon, joten esimerkeissä lähtökohtana ovat pesän varat velkojen jälkeen.3
Ota mukaan myös perinnöttömäksi tehty lapsi. Lakiosaa määrättäessä otetaan lukuun myös se, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä jää osattomaksi perinnöstä (PK 7:2).1
Puolita perintöosa: lakiosa on puolet siitä (PK 7:1).1
Vähennä jo saatu: perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi (PK 7:7).1

Mitä laskentaan lisätään?

Erä	Käsittely	Peruste
Ennakkoperintö: perittävän eläessään rintaperilliselle antama lahja, ellei muuta ole määrätty tai otaksuttava	Lisätään pesän varoihin, ja saajan lakiosasta vähennetään1 4	PK 6:1, 7:3, 7:7
Tavanomainen lahja, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin	Ei vähennetä rintaperillisen perinnöstä4	PK 6:4
Lahja, joka on olosuhteiden tai ehtojen vuoksi tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin	Lisätään, jollei erityisiä vastasyitä ole1	PK 7:3
Lahja jälkeläiselle, ottolapselle tai tämän jälkeläiselle taikka näiden puolisoille, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia saajaa lakiosaan oikeutetun vahingoksi	Lisätään1	PK 7:3
Henkivakuutus, jonka edunsaajaksi on määrätty kolmas henkilö	Lisätään perittävän maksamat vakuutusmaksut, jos ne eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, enintään vakuutusmäärään asti, ja saatu vastike vähennetään1	PK 7:4
Lahjanlupauksena annettu sitoumus sekä määrä, joka on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa	Ei vähennetä pesän varoista1	PK 7:3
Osituksessa lesken ja kuolleen perillisten välillä siirtyvä omaisuus	Otetaan huomioon1	PK 7:3

Lisättävän omaisuuden arvo määrätään sen mukaan, mikä sillä oli vastaanotettaessa, jollei asianhaaroista muuta johdu.1 Perukirjaan merkitään ennakkoperintö ja muu pesään kuulumaton omaisuus, joka otetaan huomioon lakiosan suuruutta määrättäessä (PK 20:4).5

Laskuesimerkit

Luvut ovat kuvitteellisia. Perittävällä ei ole esimerkeissä leskeä, joten ositus ei vaikuta laskuun.

1. Kolme lasta, testamentti kolmannelle. Pesän varat velkojen jälkeen ovat 240 000 euroa, ja testamentti jättää kaiken kolmannelle.

Kukin lapsi saisi ilman testamenttia kolmanneksen eli 80 000 euroa (PK 2:1).2
Lakiosa on puolet siitä eli 40 000 euroa lasta kohden (PK 7:1).1
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa (PK 7:5). Jos kaikki kolme vaativat lakiosansa, lapsille tulee yhteensä 120 000 euroa ja testamentin saajalle jää 120 000 euroa.1

2. Kaksi lasta ja ennakkoperintö. Pesän varat velkojen jälkeen ovat 200 000 euroa. Lapsi A on saanut aiemmin ennakkoperintönä 60 000 euroa, ja testamentti jättää kaiken kolmannelle.

Pesän varoihin lisätään ennakkoperintö: 200 000 + 60 000 = 260 000 euroa (PK 7:3).1
Kumpikin lapsi saisi ilman testamenttia puolet eli 130 000 euroa (PK 2:1).2
Lakiosa on 65 000 euroa kummallekin (PK 7:1).1
A:n saama ennakko vähennetään hänen lakiosastaan: 65 000 − 60 000 = 5 000 euroa (PK 7:7).1
Jos molemmat lapset vaativat lakiosansa, pesästä A saa 5 000 ja B 65 000 euroa, ja testamentin saajalle jää 200 000 − 5 000 − 65 000 = 130 000 euroa (PK 7:5).1

3. Perinnöttömäksi tehty lapsi. Pesän varat velkojen jälkeen ovat 180 000 euroa. Lapsia on kolme: A, B ja C. Testamentissa A on tehty perinnöttömäksi ja kaikki on jätetty kolmannelle. A:lla ei ole lapsia.

Perintöosa lasketaan kolmen lapsen mukaan, koska perinnöttömäksi tehty otetaan lukuun (PK 7:2, 2:1): 180 000 / 3 = 60 000 euroa.1 2
B:n ja C:n lakiosa on 30 000 euroa kummallakin (PK 7:1). Jos A:ta ei laskettaisi mukaan, se olisi 45 000 euroa. Jos B ja C vaativat lakiosansa, testamentin saajalle jää 180 000 − 2 × 30 000 = 120 000 euroa (PK 7:5).1
A:lla ei ole lakiosaa, jos perinnöttömäksi tekeminen on pätevä. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi lakiosasta huolimatta tietyillä perusteilla, ja perusteen toteennäyttää se, joka siihen vetoaa (PK 15:4).6 Jos A:lla olisi lapsia, perintö kuuluisi heille, ikään kuin A olisi kuollut ennen perittävää (PK 15:5, 2:1).6 2

Miten lakiosaa vaaditaan?

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen (PK 7:5) ilmoittamalla vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi.1 Määräaika alkaa vasta, kun testamentin saaja on antanut testamentin tiedoksi perillisille todistettavasti ja antanut heille samalla oikeaksi todistetun jäljennöksen (PK 14:4).7 Testamentin saaja voi kuitenkin pitää testamentin voimassa maksamalla lakiosaa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa, jollei testamentti kiellä rahasuoritusta.1 Lakiosasta ja testamentin tiedoksiannosta kerrotaan lisää Koodisto Digitalin Testamentti ja perunkirjoitus -sivulla.

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Tämä artikkeli kertoo, mitä laki sanoo, eikä ratkaise yksittäistä tapausta. Juristilta kannattaa kysyä ainakin silloin, kun

perittävä oli naimisissa. Laskelmassa otetaan huomioon osituksessa lesken ja kuolleen perillisten välillä siirtyvä omaisuus (PK 7:3), joten lakiosan perusteena oleva summa voi poiketa pesän varoista. Avioliittolain mukaan leski ei ole osituksessa velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille (AL 103).1 8
on epäselvää, onko lahja testamenttiin rinnastettava tai suosimaan tarkoitettu, tai olivatko henkivakuutuksen maksut kohtuullisessa suhteessa perittävän oloihin (PK 7:3, 7:4).1
pesän varat eivät riitä lakiosaan, vaikka testamentti ja lahjanlupaus jätetään huomiotta. Puuttuvasta määrästä vastaavat silloin pesän varoihin lisättävän omaisuuden saaja ja vakuutusmäärän saaja, enintään lisäykseksi luettavan määrän verran (PK 7:8). Täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon kuolemasta ja loukkaavasta määräyksestä, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (PK 7:10).1
perillinen on luopunut perinnöstä tai lakiosasta (PK 7:5, 17:1), testamentissa on määrätty vähennys lapsen erityisistä elatus-, kasvatus- ja koulutuskustannuksista (PK 6:3) tai kihlakumppanille, avopuolisolle tai tietyissä tapauksissa eloonjääneelle puolisolle on annettu jäämistöstä avustus, joka voi painavista syistä loukata lakiosaa (PK 8:2).1 9 4 10
perittävällä oli yhteys ulkomaille, esimerkiksi asuinpaikka tai omaisuutta, sillä lakiosa ratkaistaan perimykseen sovellettavan lain mukaan (PK 26:7).11