
Alaikäinen perillinen: kuka edustaa lasta perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa?
Päivitetty 27.10.2026. Sisällöstä vastaa Koodisto Digital.
Lyhyesti
Alaikäisen perillisen edunvalvojina toimivat lähtökohtaisesti hänen huoltajansa.1 Huoltaja edustaa lasta myös perunkirjoituksessa.2 Jos huoltaja on itse saman pesän osakas, esimerkiksi leski, hän ei voi edustaa lasta osituksessa eikä perinnönjaossa, ja lapselle haetaan Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) edunvalvojan sijainen.23 Perinnöstä luopumiseen, pesän asunnon tai kiinteistön myyntiin ja perinnönjakoon, jota ei toimita pesänjakaja, tarvitaan lisäksi DVV:n lupa.45
Kuka edustaa alaikäistä lasta pesässä?
Alaikäisellä ei ole oikeutta itse tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.67 Lapsen puolesta toimii edunvalvoja, joka on lähtökohtaisesti huoltaja.1 Kun huoltajia on kaksi, heidän tulee toimia yhdessä.8 DVV:n mukaan kumpikaan ei voi toimia kyseisessä asiassa, jos toinen heistä on esteellinen.3 Jos lapsella ei ole edunvalvojaa, tuomioistuin määrää hänelle sellaisen.9
Perunkirjoituksen jälkeen edunvalvoja toimittaa DVV:lle jäljennöksen perukirjasta kuukauden kuluessa.10 Koodisto Digitalin sivuilla käsitellään lyhyesti alaikäisen osakkaan puolesta annettavaa valtakirjaa ja testamentin tiedoksiantoa alaikäiselle.
Milloin lapselle tarvitaan edunvalvojan sijainen?
Edunvalvoja ei saa edustaa lasta, jos vastapuolena on hän itse, hänen puolisonsa tai lapsensa tai joku toinen, jota hän edustaa. Hän ei saa edustaa lasta myöskään silloin, kun heidän etunsa saattavat muuten joutua ristiriitaan.8 Kuolinpesässä vastapuolia ovat DVV:n mukaan leski ja perilliset.3 Sijainen tarvitaan esimerkiksi, kun
- sekä leski että lapsi ovat saman pesän osakkaita ja pesässä tehdään ositus tai perinnönjako;2
- pesän osakkaana on myös lesken täysi-ikäinen lapsi;3
- perukirjan liitteenä on testamentti ja huoltaja on esteellinen ottamaan sen vastaan lapsen puolesta.2
Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hän voi edustaa heitä perinnönjaossa, kun heidän etunsa eivät ole jaossa ristiriidassa.8
Sijaisen määrää DVV huoltajan pyynnöstä, ja lain mukaan sen voi tehdä myös tuomioistuin.93 Sijainen voi olla yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja.3
Mihin toimiin tarvitaan DVV:n lupa?
Edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman DVV:n lupaa luopua lapsen perinnöstä, luovuttaa hänen perintöosuuttaan tai tehdä sopimusta osituksesta, erottelusta tai perinnönjaosta, jos ne toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa.4
| Toimi | Lasta edustaa | DVV:n lupa | Lähde |
|---|---|---|---|
| Pesän tavalliset raha-asiat, esimerkiksi laskujen maksu | Huoltaja | Ei | 3 |
| Perunkirjoitus | Huoltaja, esteellisenä sijainen | Ei luvanvaraisten toimien luettelossa (34 §) | 4 |
| Ositus ja perinnönjako, myös osittainen jako ja pesän rahavarojen jako | Huoltaja, esteellisenä sijainen | Kyllä. Ei, jos jaon toimittaa perintökaaren 23 luvun pesänjakaja, esimerkiksi käräjäoikeuden määräämä | 45 |
| Pesän asunnon tai kiinteistön myynti | Huoltaja, esteellisenä sijainen | Kyllä, myös kuolinpesän osakkaana omistetun kohteen myyntiin | 45 |
| Perinnöstä luopuminen ja perintöosuuden luovutus (pesäosuuden myynti) | Huoltaja, esteellisenä sijainen | Kyllä | 45 |
Pesänjakajan toimittamaan jakoon ei tarvita lupaa, mutta esteelliselle huoltajalle haetaan silloinkin sijainen. Maanmittauslaitoksen käsikirjan mukaan lupa tarvitaan kuitenkin, jos pesänjakajan toimittamassa jaossa sovitaan, että joku osakkaista saa kiinteistön maksamalla lunastusta pesän ulkopuolisilla varoilla ja mukana on edunvalvojan edustama osakas.11
Voiko lapsen puolesta luopua perinnöstä?
DVV:n mukaan vastikkeeton luopuminen on yleensä mahdollista vain ylivelkaisessa pesässä tai silloin, kun lapsi on saanut osuutensa jo ennakkoon.5 Luopuminen tehdään kirjallisesti, eikä se onnistu enää, jos perillinen on ryhtynyt toimiin, joiden perusteella hänen katsotaan ottaneen perinnön vastaan.12 DVV:n mukaan vanhemman luopuessa omasta perinnöstään hänen tilalleen tulevat hänen rintaperillisensä, kuten lapsi. Perintö on silloin lapsen omaisuutta, eikä sitä voi käyttää perheen yhteisiin menoihin.13 Maanmittauslaitoksen käsikirjan mukaan tilalle tulee sijaantuloperillinen, jos luopuja ei ole luopunut koko sukuhaaransa osalta.11
Miten lupaa haetaan?
DVV neuvoo hakemaan lupaa etukäteen luonnosasiakirjan kanssa.5
- Selvitä, oletko esteellinen. Jos olet, hae ensin sijainen, joka hakee luvan.5
- Laadi jakosopimuksen, kauppakirjan tai luopumisilmoituksen luonnos.5
- Kysy 15 vuotta täyttäneen lapsen mielipide ja liitä se kirjallisena hakemukseen.5 DVV:n ei tarvitse varata alle 15-vuotiaalle tilaisuutta tulla kuulluksi, mutta edunvalvojan on tiedusteltava lapsen mielipidettä, jos asia on lapselle tärkeä ja kuuleminen onnistuu ilman huomattavaa hankaluutta.48
- Kokoa liitteet. Perinnönjaossa niitä ovat muun muassa perukirja ilman sukuselvitystä, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus todistuksineen sekä selvitys omaisuuden käyvästä arvosta.5
- Tee hakemus DVV:n Edunvalvonnan asiointipalvelussa tai postita tulostettu ja allekirjoitettu hakemus. Kerro, mitä aiot tehdä ja miksi se on lapsen edun mukaista.5 Jos edunvalvojia on kaksi, molemmat allekirjoittavat.14
- Odota päätöstä. DVV voi myöntää luvan, jos toimi on lapsen edun mukainen.8
- Allekirjoita sopimus lupapäätöksen jälkeen. Ilman lupaa tehty toimi ei sido lasta, ellei DVV hyväksy sitä jälkikäteen, eikä hyväksyntää välttämättä anneta.85
DVV:n sivujen mukaan (luettu 27.10.2026) lupapäätös maksaa 1.1.2026 alkaen vireille tulleessa asiassa 254 euroa, ja ositus- tai perinnönjakopäätös maksaa nettovarallisuuden mukaan 254–614 euroa. Kuolinpesän asioissa maksusta vastaa kuolinpesä.5 Lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 1,5–3 kuukautta silloin, kun hakemus ei vaadi lisäselvityksiä.15 Lupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.105
Miten lapsen perintöä hoidetaan ja mitä DVV valvoo?
Jos testamentissa tai lahjassa on määrätty saadun omaisuuden hoidosta, määräyksiä noudatetaan.8 Lapsen omaisuutta saa käyttää vain hänen omaksi hyödykseen, eikä omaisuus poista vanhempien elatusvastuuta.14
DVV valvoo edunvalvojan toimintaa.14 Jos lapsen pesäosuus tai muu edunvalvojan hoidettavana oleva omaisuus ylittää velkoja vähentämättä 30 000 euroa, edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tämä raja on voimassa 1.5.2026 alkaen.1016 Silloin huoltajan pitää antaa DVV:lle vuosittain vuositili.10 Muuten huoltaja ei ole tilivelvollinen DVV:lle, mutta hänen tehtävänsä lapsen taloudellisten asioiden hoitajana jatkuu.14
Milloin kannattaa kysyä juristilta
Juristilta kannattaa kysyä, kun
- jako on monimutkainen, koska sijaisen tulee arvioida perintöoikeudellisesti, miten lapsen etu toteutuu;3
- testamentti määrää lapselle tulevan omaisuuden hoidosta, koska tuomioistuin voi edunvalvojan hakemuksesta päättää lain mukaisesta hoidosta, jos on ilmeistä, ettei annetuilla hoitomääräyksillä voida toteuttaa antajan tarkoitusta;8
- harkitaan luopumista perinnöstä, koska Maanmittauslaitoksen käsikirjan mukaan perillinen voi luopua koko sukuhaaransa osalta ilman lupaa, vaikka sijaantulijat olisivat alaikäisiä;11
- osakkaat ovat erimielisiä tai DVV hylkää lupahakemuksen. Riitoja ja valituksia tämä opas ei käsittele.