Läheisen kuoleman jälkeen

• Keitä kuolemasta pitää ilmoittaa?

  Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään, jossa tiedon näkevät suoraan esimerkiksi viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset sekä seurakunnat; tallentumisessa voi kestää 1–2 viikkoa.

• Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus: milloin se tehdään, kauanko se kestää ja miten omaiset saavat tiedon?

  Poliisi määrää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen, eikä siihen tarvita omaisen lupaa.

• Kuolintodistus ja hautauslupa: kuka ne hoitaa?

  Lääkäri laatii kuolintodistuksen ja antaa hautausluvan sille, joka on ilmoittanut huolehtivansa hautauksesta tai tuhkauksesta.

• Kuka on vainajan lähiomainen?

  Kuolemansyyn selvittämisen laki ja elinlaki antavat vainajan lähiomaiselle tai lähimmälle omaiselle ja muulle läheiselle oikeuksia, mutta kumpikaan ei kerro, ketä he ovat.

• Saako läheisen kuoltua vapaata töistä tai sairauslomaa?

  Palkallisesta vapaasta läheisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi on määräyksiä joissakin työehtosopimuksissa, ja sopimukset eroavat toisistaan.

• Kuolinilmoitus: miten se laaditaan ja mihin se jätetään?

  Kuolinilmoitus on omaisten julkaisema ilmoitus kuolemasta, tavallisesti sanomalehdessä tai verkon muistosivustolla. Se on yleinen tapa mutta ei pakollinen.

• Vainajan asunto: vuokrasopimus, sähkö ja muut sopimukset

  Vuokra-asunnossa vuokrasopimus ei pääty kuolemaan, vaan kuolinpesä vastaa siitä kuolleen vuokralaisen sijaan.

• Hautajaisten järjestäminen: mitä omaisen pitää tehdä?

  Hautajaisista huolehtii ensisijaisesti se, jonka vainaja on itse toivonut. Jos toivetta ei ole, järjestelyistä voivat huolehtia vainajan puoliso tai avopuoliso ja lähimmät perilliset.

• Hautajaisten kustannukset: mitä hautajaiset maksavat ja kuka ne maksaa?

  Hautajaisten hinta riippuu valinnoista: arkkuhautaus vai tuhkaus, minne hauta tulee ja pidetäänkö muistotilaisuus.

• Hautapaikan hinta: mistä se muodostuu?

  Uuden hautapaikan hinta muodostuu kahdesta pääerästä: hautaoikeuden lunastuksesta ja hautauksesta, johon kuuluvat haudan avaus, peitto ja kunnostus.

• Tuhkan sirottelu: mitä laki ja seurakunta sallivat?

  Vainajan tuhkan saa sirotella luontoon tai vesistöön ilman Lupa- ja valvontaviraston lupaa, kun alueen omistajan suostumus on hankittu eikä paikalle jää hautamuistomerkkiä tai muuta näkyvää merkkiä haudasta.

• Mistä löytää kuolinilmoituksen, myös vanhan?

  Tuoreen kuolinilmoituksen löydät lehdestä, johon omaiset ovat sen jättäneet, tai Muistollesi.fi-sivustolta, jos ilmoitus on annettu sinne.

• Kukat hautajaisiin: mitä valita ja minne ne viedään?

  Kukista päättävät omaiset. Kirkkohallitus ei ole antanut ohjetta, jonka mukaan hautajaisiin saisi tuoda vain yhden kukan tai ei lainkaan kukkia. Kukkalaite voi olla kukkavihko, kimppu tai seppele.

• Muistotilaisuus: miten se järjestetään?

  Muistotilaisuus pidetään hautaan siunaamisen tai jäähyväistilaisuuden jälkeen, useimmiten silloinkin, kun hautaus tehdään vasta myöhemmin.

• Hautakivi: kuka sen tilaa, mitä hautausmaa sallii ja mitä se maksaa?

  Hautakivestä päättää hautaoikeuden haltija, ja hautausmaan ylläpitäjä hyväksyy sen.

• Haudan hoito: hoitosopimus ja kuka hoitaa?

  Evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalla haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija.

• Hautausavustus Kelalta: kuka sitä saa?

  Kela ei maksa hautausavustusta. Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Jos pesä on varaton, hyvinvointialue voi myöntää avustuksen täydentävänä toimeentulotukena.

• Leskeneläke: kuka sitä saa ja miten sitä haetaan?

  Leskeneläkettä maksavat sekä työeläkelaitos että Kela, ja samalle leskelle voidaan maksaa molempia yhtä aikaa.

• Lapseneläke: kuka sitä saa ja miten sitä haetaan?

  Lapseneläkettä voi saada sekä työeläkelaitokselta että Kelalta, ja molempia voi saada yhtä aikaa.