Kuolinilmoitus: miten se laaditaan ja mihin se jätetään?

Lyhyesti

Kuolinilmoitus on omaisten julkaisema ilmoitus kuolemasta, tavallisesti sanomalehdessä tai verkon muistosivustolla1. Se on yleinen tapa mutta ei pakollinen23. Viranomaisille ilmoittamista se ei korvaa, sillä tiedon kuolemasta vie väestötietojärjestelmään kuoleman todennut lääkäri3. Lehti-ilmoituksen hinta riippuu lehdestä ja ilmoituksen koosta, ja kulu maksetaan kuolinpesän varoista, joten kuitti kannattaa säilyttää perunkirjoitusta varten4.

Mitä kuolinilmoitus on ja milloin se julkaistaan?

Kuolinilmoituksessa omaiset kertovat julkisesti kuolemasta ja voivat samalla ilmoittaa hautajaisten ajan ja paikan1. Ilmoitus voi toimia kutsuna siunaus- ja muistotilaisuuteen, mutta usein se julkaistaan vasta siunauksen jälkeen, jolloin siihen voi liittää kiitoksen osanotosta2. Kiitoksen voi julkaista myös omana ilmoituksenaan5.

Viranomaisille ilmoittaminen kulkee eri reittiä. Pankit, eläkelaitokset, seurakunnat ja viranomaiset näkevät kuoleman suoraan väestötietojärjestelmästä, mutta tiedon tallentumisessa voi kestää 1–2 viikkoa3.

Mitä ilmoitukseen kirjoitetaan?

Lehtien ohjeissa on sama pohja56:

• vainajan nimi, mahdollinen oma sukunimi (o.s.) ja puhuttelu, esimerkiksi ”rakkaamme”
• syntymä- ja kuolinpäivämäärät ja -paikat
• kaipaamaan jääneiden omaisten nimet
• muistolause tai tekstilainaus
• kutsu siunaustilaisuuteen tai kiitos osanotosta
• risti tai muu merkki, tai ilmoitus ilman merkkiä

Alla oleva runko on keksitty ja koottu näistä osista. Hakasulkeissa olevat kohdat täytetään itse.

† [Etunimi Sukunimi] (o.s. [sukunimi])
s. [pp.kk.vvvv] [paikkakunta] – k. [pp.kk.vvvv] [paikkakunta]
[Puhuttelu, esimerkiksi rakkaamme]
Kaipaavat [omaisten nimet]
[Muistolause]
Siunaus toimitetaan [pp.kk.vvvv] klo [aika] [paikka]. Muistotilaisuus [paikka].

Vapaa-ajattelijain Liiton ohjeen mukaan uskonnottoman vainajan ilmoituksessa ei käytetä ristiä. Liitolla on oma liekkisymboli, ja sen sijaan voi käyttää esimerkiksi lehvää tai lintuja tai jättää kuvasymbolin pois7. Lehdet käyttävät ilmoituksiin yleensä vakioituja malleja86. Kalevassa vakiomallista poikkeava ilmoitus maksaa valmistuslisän ja vaatii pidemmän jättöajan5.

Runo, värssy tai tekstikatkelma voi vaatia tekijän luvan86. Sanasto myöntää luvan yksittäiselle runolle tai katkelmalle mutta ei laulun sanoille, ja vain edustamiensa tekijöiden osalta9.

Mihin ilmoitus jätetään?

• Sanomalehti. Paikkakunnan lehti on yleinen valinta2. Ilmoituksen voi tehdä lehden verkkopalvelussa tai asiakaspalvelussa510. Hautaustoimistojen Liiton jäsenliikkeet välittävät ilmoituksen lehteen, jos omaiset niin haluavat1.
• Verkon muistosivusto. Hautaustoimistojen Liiton Muistollesi.fi-sivustolle omaiset voivat antaa kuvan, syntymä- ja kuolinpäivän sekä perinteisen kuolinilmoituksen1. Liiton mukaan se on maksutonta liiton jäsenliikkeiden asiakkaille1.
• Seurakunnan oma ilmoitus on eri asia kuin omaisten ilmoitus. Savonlinnan seurakunta ilmoittaa vainajien nimet kirkollisissa ilmoituksissa, ja jos omaiset eivät halua nimeä julkaistavan, siitä kerrotaan siunaustilaisuutta varattaessa2. Rauman seurakunta julkaisee siunatun nimen omaisten luvalla11.
• Lehden toimituksen juttu. Aamulehti julkaisee muistokirjoituksia toimituksen harkinnan mukaan8. Ylen vuoden 2022 jutun mukaan pohjalaismaakunnissa kuolemasta ilmoitetaan edelleen usein kahdesti: ensin kuolinuutisella ja sitten maksullisella ilmoituksella12. Ilkka-Pohjalaisen mukaan uutinen ei edellytä maksullista ilmoitusta12.

Milloin ilmoitus pitää jättää?

Jättöaika on lehtikohtainen. Kaksi esimerkkiä 26.10.2026:

Paljonko ilmoitus maksaa?

Hinta lasketaan palstamillimetreinä (pmm): palstojen lukumäärä kerrotaan ilmoituksen korkeudella millimetreinä10. Korkeus määräytyy tekstirivien mukaan, joten lyhyempi teksti on edullisempi. Palstan leveys vaihtelee: Itäväylässä yksi palsta on 39 mm ja kaksi palstaa 82 mm6, Hillagroupin hinnastossa (Keskipohjanmaa, Kainuun Sanomat ym.) 47 mm ja 99 mm10.

Hinnat on haettu 26.10.2026, ja ne sisältävät arvonlisäveron:

Laskuesimerkki, jonka koko on keksitty: kaksipalstainen ilmoitus, jonka korkeus on 80 mm, on 2 × 80 = 160 pmm. Itäväylässä se maksaa 160 × 1,62 € = 259,20 €. Keskipohjanmaa-lehdessä itsepalvelussa tiistaista perjantaihin se maksaa 160 × 3,19 € = 510,40 €. Sama pmm-luku ei tarkoita samaa pinta-alaa, koska palstan leveys vaihtelee. Yhden lehden hinnasta ei siksi voi päätellä toisen hintaa. Tarkan hinnan lehti kertoo ilmoitusta jätettäessä6. Hautaustoimisto Humat ilmoittaa hinnastossaan, että kuolinilmoitus sunnuntain Helsingin Sanomissa maksaa 600 € alkaen13. Hinta on hautaustoimiston ilmoittama, ei lehden oma.

Aamulehdessä ilmoitus laskutetaan perikunnan nimellä14. Kalevan ohjeen mukaan ilmoitusta jättäessä kannattaa olla valmiina ilmoituksen jättäjän tai muun vastuuhenkilön, esimerkiksi pesänhoitajan, nimi, osoite, puhelinnumero ja henkilötunnus5.

Hautauskustannukset maksetaan kuolinpesän varoista, ja Suomi.fi mainitsee kuolinilmoituksen lehteen yhtenä mahdollisena kuluna. Kulut voidaan korvata kuolinpesän varoista perunkirjoituksen jälkeen ennen perinnönjakoa4. Verohallinnon mukaan hautauskulut ilmoitetaan perukirjassa vähennyksinä, mutta sivu ei erittele, mitä ne ovat15.

Miten ilmoitus tehdään vaihe vaiheelta?

1. Sopikaa omaisten kesken, tehdäänkö ilmoitus, mihin se jätetään ja julkaistaanko se kutsuna ennen siunausta vai kiitoksena sen jälkeen2.
2. Kirjoita teksti valmiiksi ennen yhteydenottoa6 ja kokoa tiedot nimistä, päivämääristä ja paikoista5.
3. Valitse lehti, tarkista jättöaika ja pyydä hinta.
4. Jätä ilmoitus lehden palvelussa tai hautaustoimiston kautta ja anna laskutustiedot51.
5. Säilytä kuitti ja kuva ilmoituksesta. Kuva kuolinilmoituksesta käy Suomi.fi:n mukaan todisteeksi kuolemasta, kun Facebook- tai Instagram-tili siirretään muistotilaan3.

Mitä jos omaiset ovat eri mieltä tai kuolema tapahtui ulkomailla?

Omaiset ovat eri mieltä sisällöstä. Lehtien ohjeet eivät kerro, kuka sisällöstä päättää. Kalevan ohjeessa pyydetään vain ilmoituksen jättäjän tai muun vastuuhenkilön tiedot5. Koska ilmoitus ei ole pakollinen2, sen voi jättää tekemättä tai tehdä vasta, kun sisällöstä on sovittu. Omaisten nimet koskevat eläviä ihmisiä, joten ne kannattaa sopia heidän kanssaan.

Läheinen kuoli ulkomailla. Lehti-ilmoitus ei silloinkaan riitä viranomaisille. Ulkomailla tapahtuneesta kuolemasta pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon, jotta kuolinpäivä kirjautuu väestötietojärjestelmään, ja Suomen kansalaisen kuolemasta ilmoituksen voi tehdä myös Suomen edustustoon16.

Onko nimen julkaisemisessa tietosuojaan liittyviä rajoja?

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan tietosuoja-asetusta ei sovelleta kuolleita henkilöitä koskeviin tietoihin, eikä Suomessa ole säädetty vainajien henkilötietojen käsittelystä erikseen. Vainajan nimen ja kuolinpäivän julkaisuun ei siis liity asetuksen vaatimuksia. Sama sivu huomauttaa, että vainajan tiedot voivat kertoa myös elossa olevasta sukulaisesta, jolla on silloin omat oikeutensa17. Tämän oppaan lähteissä ei mainita muita rajoituksia.