Hautajaisten järjestäminen: mitä omaisen pitää tehdä?

Lyhyesti

Hautajaisista huolehtii ensisijaisesti se, jonka vainaja on itse toivonut1. Jos toivetta ei ole, järjestelyistä voivat huolehtia vainajan puoliso tai avopuoliso ja lähimmät perilliset2. Järjestelyt voi aloittaa heti ilman hautalupaa3, ja ne voi hoitaa itse tai ostaa hautaustoimistolta kokonaan tai osittain1. Jos kukaan läheinen ei huolehdi hautaamisesta, järjestelyt hoitaa kunta2.

Kuka saa järjestää hautajaiset?

Hautaustoimilain 23 §:n mukaan ensin katsotaan, onko vainaja eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamisesta, tuhkaamisesta ja tuhkan käsittelystä. Ellei toivetta ole, järjestelyistä voivat huolehtia eloonjäänyt puoliso, avopuoliso ja lähimmät perilliset. Avopuolisoksi katsotaan henkilö, joka on kuolinhetkellä jatkuvasti elänyt vainajan kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jollei kukaan heistä huolehdi järjestelyistä, niistä voi huolehtia myös muu vainajan läheinen2. Suomen Hautaustoimistojen Liiton ensiohjeen mukaan yksikin kuolinpesän osakas voi ryhtyä hautausjärjestelyihin4.

Jos puoliso, avopuoliso ja lähimmät perilliset eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, asia käsitellään yhden heistä kanteesta käräjäoikeudessa. Se on käräjäoikeus, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta kuului hänen kuollessaan2.

Missä järjestyksessä asiat hoidetaan?

Selvitä vainajan toiveet. Kysy, oliko vainaja tehnyt hautaustestamentin tai muuten kertonut toiveistaan, ja noudata niitä niin pitkälle kuin mahdollista1. Laki edellyttää vainajan katsomuksen ja toivomusten kunnioittamista (2 §)2. Suomi.fi:n mukaan toiveesta voi poiketa, jos sen toteuttaminen olisi kohtuuttoman vaikeaa tai kuolinpesän varoihin nähden liian kallista1. Liiton mukaan hautaustestamentista tehdään kaksi kappaletta, joista toinen jää hautaustoimistolle5. Pankin tallelokero taas avataan usein vasta hautauksen jälkeen, joten sieltä toiveita ei välttämättä löydy ajoissa5.
Valitse hautaustoimisto tai hoida järjestelyt itse. Palvelut voi ostaa miltä tahansa hautaustoimistolta Suomessa1. Liiton mukaan sairaalahenkilökunnalla tai poliisilla ei ole oikeutta suositella tiettyä toimistoa4. Hyvinvointialue tai poliisi voi käyttää vainajan kuljetuksessa ennalta sovittua toimistoa, mutta omaiset päättävät itse, keneltä he ostavat palvelut1. Poikkeus voi tulla, jos pesä on varaton ja hautaukseen haetaan avustusta: esimerkiksi Helsingissä toimeentulotukena myönnettävät hautaukset tilataan sosiaali- ja terveystoimen kilpailuttamasta sopimushautaustoimistosta, ja kaupunki suosittelee ottamaan yhteyttä toimeentulotuen neuvontaan ennen hautauksen tilaamista6. Sovi alussa, mitä toimisto hoitaa ja mitä hoidatte itse1.
Päätä hautaustapa, tilaisuuden paikka ja hautapaikka. Liiton ohjeen mukaan kannattaa päättää ensin arkku- tai tuhkahautaus, sitten tilaisuuden paikka ja hautapaikka ja vasta sen jälkeen aikataulut ja toiveet tilaisuuden toimittajista, kuten papista, puhujasta ja laulajasta5. Hautapaikasta ja siunauspaikasta voi sopia suoraan seurakunnan kanssa, tai hautaustoimiston voi valtuuttaa hoitamaan hautapaikan1. Jos vainaja halutaan haudata muualle kuin kotipaikkakunnalle, uutta hautapaikkaa anotaan sen paikkakunnan seurakunnalta1.
Sovi ajankohta. Vainaja on haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytystä (2 §)2. Laissa ei ole kiinteää päivämäärää, mutta tuhka on haudattava tai sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta (19 §)2. Ajankohta kannattaa sopia vasta, kun lääkäri on antanut hautausluvan3. Hautausluvasta kertoo artikkeli kuolintodistus ja hautauslupa.
Sovi tilaisuudesta. Siunaus voidaan toimittaa kirkossa, siunauskappelissa, sairaalan kappelissa, haudalla tai muussa sovitussa paikassa7. Siunaustilaisuudesta sovitaan sen seurakunnan kirkkoherranvirastossa, jonka jäsen vainaja oli, ja samalla varataan pappi ja kanttori7. Siunaustilaisuus on samanlainen arkkuhautauksessa ja tuhkauksessa1. Muistotilaisuus on vapaaehtoinen, eikä sen kulkuun ole virallista kaavaa1. Siitä kertoo artikkeli muistotilaisuus.
Kutsu vieraat ja säilytä kuitit. Ilmoita hautajaispäivä niille, joiden toivotaan osallistuvan, sovi tarvittaessa arkunkantajat ja tilaa kukat1. Säilytä ostoskuitit perunkirjoitusta varten1. Kuluista ja niiden maksajasta kertoo artikkeli hautajaisten kustannukset.

Mitä hautaustoimisto hoitaa ja mitä jää omaiselle?

Hautaustoimiston tehtäviin kuuluvat yleensä vainajan pukeminen arkkuun ja tarpeelliset kuljetukset1. Liiton ohjeen mukaan toimisto myös varaa ajat, paikat ja toimittajat, ja arkku sekä tarvittaessa uurna valitaan toimistossa. Muistotilaisuuden järjestelyt, kukkalaitteet ja hautamuistomerkkiasiat voi antaa toimiston hoidettavaksi4. Omaiset voivat halutessaan itse vaatettaa vainajan1.

Omaiset esittävät toiveensa, ja järjestelyt suunnitellaan niiden mukaan5. Suomi.fi neuvoo huomioimaan vainajan toiveet erityisesti arkkuhautauksen tai tuhkauksen valinnassa, hautausmaan ja hautapaikan valinnassa, hautaustoimituksen uskonnollisessa tai muussa katsomuksessa, muistotilaisuuden paikassa ja tarjoilussa sekä kutsuttavien valinnassa1.

Entä jos läheisiä ei ole tai he eivät halua järjestää hautajaisia?

Laissa puolisosta, avopuolisosta ja lähimmistä perillisistä todetaan, että he voivat huolehtia järjestelyistä. Jos kukaan heistä ei huolehdi eikä muukaan läheinen, järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikunta. Jos kotikuntaa ei ollut, vastuu on kunnalla, jossa vainaja kuollessaan asui2. Suomi.fi-oppaan mukaan vastuu vainajan asioiden hoitamisesta siirtyy kotikunnan sosiaalitoimelle, jos vainajalla ei ole omaisia tai ystäviä, jotka pystyisivät tai haluaisivat hoitaa asioita. Kunta huolehtii myös hautajaisjärjestelyistä ja tekee käytännössä usein yhteistyötä hautaustoimiston kanssa8.

Entä jos vainaja ei kuulunut kirkkoon tai kuului toiseen uskontokuntaan?

Jos vainaja kuului kirkkoon tai muuhun uskontokuntaan, sovi seremonian ajankohdasta ja sisällöstä sen kanssa. Uskonnottoman hautajaisiin omaiset voivat suunnitella haluamansa seremonian1.

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita, joille voidaan haudata myös kirkkoon kuulumaton vainaja7. Pyynnöstä hautasija osoitetaan tunnustuksettomalta hauta-alueelta (5 §)2. Kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset tai muut hautauksesta huolehtivat sitä pyytävät7. Hautausmaata voi ylläpitää myös ortodoksinen seurakunta (7 §), ja rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi perustaa sellaisen Lupa- ja valvontaviraston luvalla (8 §)2. Jos vainaja kuului uskonnolliseen yhdyskuntaan, kannattaa kysyä yhteisöltä, onko sillä oma hautausmaa.

Entä jos vainaja kuoli ulkomailla?

Suomen edustusto neuvoo hautauksen, tuhkauksen ja kuljetuksen järjestelyissä. Ota yhteys vainajan vakuutusyhtiöön ja selvitä, oliko hänellä kotiutuksen korvaava vakuutus. Jos vainaja kuljetetaan Suomeen, kuljetuksen järjestää yleensä hautaustoimisto omaisen toimeksiannosta. Hautajaisia järjestävän toimiston ei tarvitse olla sama kuin kuljetuksen järjestävän9.

Kun vainaja haudataan Suomeen, kuolemansyy selvitetään kuolinmaassa. Vainajan luovutus asiakirjoineen osoittaa, että hänet saa haudata, eikä erillistä hautauslupaa tarvita. Jos vainaja tuodaan arkussa, mukana tulevat kuolemansyyn selvittämisen asiakirjat toimitetaan vainajan kotikunnan poliisille, tai jos kotikuntaa Suomessa ei ole, hautauspaikkakunnan poliisille. Toimittamisen voi pyytää hautaustoimistolta, ja poliisi voi tarvittaessa täydentää kuolemansyyn selvitystä Suomessa. Jos vainaja haudataan ulkomaille, omaiset saavat apua hautajaisjärjestelyihin paikalliselta siirtolais- tai turistipapilta. Jos omaiset eivät huolehdi hautaamisesta, tuhkaamisesta tai kuljettamisesta Suomeen, edustusto ottaa yhteyttä paikalliseen viranomaiseen, ja vainaja haudataan tai tuhkataan paikallisen käytännön mukaan9.