Siirry sisältöön
Pöydälle levitettyjä käsin kirjoitettuja kirjeitä

Keitä kuolemasta pitää ilmoittaa?

Päivitetty 26.10.2026. Sisällöstä vastaa Koodisto Digital.

Lyhyesti

Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään, jossa tiedon näkevät suoraan esimerkiksi viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset sekä seurakunnat; tallentumisessa voi kestää 1–2 viikkoa. Työnantajalle, vuokranantajalle, taloyhtiön isännöitsijälle ja yhdistyksille omainen voi ilmoittaa itse. Sosiaalisen median palveluihin tieto ei välity automaattisesti, joten tilit jäävät auki, ellei omainen sulje niitä.1 Ulkomailla tapahtuneesta kuolemasta pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle (DVV).2

Missä järjestyksessä omainen ilmoittaa?

Suomi.fi-oppaan mukaan asiat helpottuvat usein, kun omainen on yhteydessä myös niihin tahoihin, jotka saavat tiedon automaattisesti.1 Ajankohdasta lähteet sanovat selvimmin eläkkeistä: Kela ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela pyytävät ilmoittamaan mahdollisimman pian, koska kuolinkuukauden jälkeen maksettu eläke peritään takaisin.34 Siksi eläkkeet ja palkanmaksu tulevat listassa heti hätänumeron jälkeen. Listan loppuosa on tämän oppaan oma ehdotus.

  1. Hätänumero 112, jos kuolema tapahtui kotona tai muualla kuin terveydenhuollon yksikössä. Suomi.fi neuvoo ilmoittamaan kuolemasta hätänumeroon, kun ihminen kuolee kotonaan, ulkona tai muuten muualla kuin terveydenhuollon yksikössä.5 Kun viranomainen on saanut tiedon, kuolemansyyn selvitys käynnistyy, ja tarvittaessa poliisi vie tiedon lähiomaisille.5
  2. Kela ja eläkelaitos, jos vainaja sai eläkettä tai tukia. Kela maksaa eläkettä sen kuukauden loppuun, jonka aikana saaja kuoli.3 Kuolinkuukauden jälkeen maksetut eläkkeet ja tuet peritään takaisin, eikä perintään tarvita kuolinpesän suostumusta.3 Kela saa tiedon myös väestötietojärjestelmästä, mutta usein nopeammin omaisen ilmoituksesta. Silloin ylimääräisiä eläkkeitä ei ehditä maksaa.1 Kelan ohjeen mukaan ilmoitus tehdään soittamalla Kelan puhelinpalveluun.3 Eläkelaitos saa tiedon automaattisesti, mutta omainen voi ilmoittaa itsekin.1 Jos eläke tuli Melasta, tieto DVV:ltä voi saapua sinne viiveellä. Silloin Mela voi joutua perimään aiheettomasti maksettua eläkettä takaisin.4
  3. Työnantaja, jos vainaja oli työelämässä. Näin palkanmaksu voidaan lopettaa, ja työnantaja voi hakea omaiselle korvausta ryhmähenkivakuutuksesta.3
  4. Vakuutusyhtiö, jos vainajalla oli henkivakuutus. Vakuutusyhtiö saa tiedon kuolemasta automaattisesti, mutta korvauksen hakemisesta pitää kysyä vakuutusyhtiöltä.1 Vainajan ottamat lesken tai perheen kanssa yhteiset vakuutukset, kuten kotivakuutus, pysyvät voimassa. Niiden muutoksilla ei yleensä ole kiirettä.1
  5. Pankki. Pankki saa tiedon automaattisesti ja sulkee vainajan pankkitunnukset. Tilit jäävät kuolinpesän tileiksi.1 Kela neuvoo ilmoittamaan pankille myös kuolinpesän hoitajan.3
  6. Vuokranantaja, taloyhtiö, sähkö- ja teleyhtiöt, lehtitalot ja yhdistykset. Suomi.fi mainitsee nämä tahot, joille omainen voi ilmoittaa itse, ja lisäksi muut yritykset, joissa vainajalla oli asiakassuhde.1 Suomi.fi neuvoo perumaan myös vainajalle varatut lääkäriajat, matkat ja lehtitilaukset.1 Sopimusten siirtämisen ja irtisanomisen yksityiskohdat eivät kuulu tähän listaan.
  7. Lapsen koulu, päivähoito ja harrastus, jos vainaja oli lapsen vanhempi. Suomi.fi neuvoo kertomaan vanhemman kuolemasta tahoille, joiden kanssa lapsi tai nuori on säännöllisesti tekemisissä, jotta lasta voidaan tukea.1
  8. Sosiaalisen median tilit. Lähiomaisilla on yleensä oikeus sulkea vainajan käyttäjätili, ja sulkeminen tapahtuu eri palveluissa eri tavoin.1

Miksi pankki- ja postiohjeet eroavat toisistaan?

Kelan muistilista neuvoo ilmoittamaan pankkiin ja postiin.3 Suomi.fi-oppaan mukaan pankki saa tiedon automaattisesti ja Posti suoraan DVV:ltä, joten Postille ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta.1 Ohjeet painottavat eri asioita: Kela puhuu tilin ja tallelokeron suojaamisesta, kuolinpesän hoitajan ilmoittamisesta ja postin ohjaamisesta hoitajalle, kun taas Suomi.fi kertoo, kuka saa tiedon kuolemasta.31 Jos vainajalle on tulossa postia, Suomi.fi kehottaa ohjaamaan sen läheisen postilaatikkoon.1

Tarvitaanko kuolintodistusta tai muita asiakirjoja?

Kuolintodistusta ei yleensä tarvita viranomaisten kanssa asioitaessa eikä pankki- ja vakuutusasioissa tai hautajaisjärjestelyissä. Sitä voidaan tarvita, jos vakuutusyhtiö kysyy kuolinsyytä tai työnantaja hakee korvausta ryhmähenkivakuutuksesta. Sukuselvitystä voidaan tarvita pankki- ja vakuutusasioihin, vuokra-asunnon irtisanomiseen ja sosiaalisen median tilien sulkemiseen. Sen toimituksessa kestää viikkoja.5 Sosiaalisen median palvelut pyytävät yleensä asiakirjoja, joista käyvät ilmi kuolema ja sukulaisuussuhde. Yksi niistä voi olla todistus väestötietojärjestelmästä, jonka nimi DVV:n Todistuspalvelussa on ”Todistus henkilö- ja perhesuhdetiedoista”.1

Entä jos kuolema tapahtui ulkomailla?

Ulkomailla tapahtuneesta kuolemasta pitää ilmoittaa DVV:lle, jotta kuolinpäivä tallentuu Suomen väestötietojärjestelmään. Jos vainaja oli Suomen kansalainen, ilmoituksen voi tehdä myös Suomen edustustoon. Liitteeksi tarvitaan ulkomaan viranomaisen antama alkuperäinen kuolintodistus tai väestörekisteriote, ja joissakin tilanteissa asiakirja pitää laillistaa tai käännättää.2

Ruotsissa asuneen Suomen kansalaisen kuolemasta Ruotsin viranomaiset välittävät tiedon Suomeen. Jos vainaja oli sekä Suomen että Ruotsin kansalainen, Ruotsi ei ilmoita tietoa eteenpäin, ja omaisten täytyy ilmoittaa DVV:lle itse. Virossa tapahtuneesta Suomen kansalaisen kuolemasta ei tarvitse ilmoittaa Suomen viranomaisille, koska DVV saa tiedon automaattisesti Viron väestörekisteristä.2 Jos Suomessa kuollut ei ollut Suomen kansalainen, Suomi.fi neuvoo ilmoittamaan kuolemasta myös vainajan kotimaan viranomaisille.6 Jos ulkomailla asunut eläkkeensaaja sai eläkettä Melasta, Mela tarvitsee aina erillisen ilmoituksen kuolemasta.4

Entä jos vainajalla oli yritys, maatila tai metsää?

Jos vainajalla oli yritystoimintaa eikä kuolinpesää ole vielä jaettu, pesän osakkaiden pitää tehdä tarvittavat muutos- tai lopettamisilmoitukset kaupparekisteriin.1 Verohallinnon mukaan maatalous, metsätalous tai elinkeinotoiminta siirtyy kuoleman jälkeen kuolinpesän nimiin, ja osakkaat vastaavat yhdessä pesän veroasioista, kunnes pesä jaetaan. Osakkaat antavat oma-aloitteisesti määräaikana vastaavat veroilmoitukset kuin vainaja eläessään.7 Jos vainaja oli Melassa vakuutettu, vakuutus päättyy automaattisesti, kun tieto kuolemasta on päivitetty Melan järjestelmään. Vakuutuksen loppulasku lähetetään kuolinpesälle.4

Lähteet

Tiedot on tarkistettu lähteistä 26.10.2026. Suomi.fi-oppaan sivut päivittyvät, joten tarkista tilanne sivulta ennen kuin toimit.

  1. 1Suomi.fi, Läheisen kuolema: Käytännön asiat kuolemantapauksessa. Luettu 26.10.2026.
  2. 2Suomi.fi, Läheisen kuolema: Jos läheinen kuolee ulkomailla. Luettu 26.10.2026.
  3. 3Kela: Muistettavia asioita, kun omaisesi kuolee. Luettu 26.10.2026.
  4. 4Mela: Kuolemantapauksessa, ohjeita omaiselle. Luettu 26.10.2026.
  5. 5Suomi.fi, Läheisen kuolema: Alun toimet, kun ihminen kuolee. Luettu 26.10.2026.
  6. 6Suomi.fi, Läheisen kuolema: Muistilista omaisille. Luettu 26.10.2026.
  7. 7Verohallinto: Kuolinpesän maatalous, metsätalous ja elinkeinotoiminta. Luettu 26.10.2026.

Yläkuva: Kirjeitä, 1888–1902. Alkuperäinen kuva: Iverus släktingar / Loviisan kaupunginmuseo (CC BY 4.0)