Muistotilaisuus: miten se järjestetään?

Lyhyesti

Muistotilaisuus pidetään hautaan siunaamisen tai jäähyväistilaisuuden jälkeen1, useimmiten silloinkin, kun hautaus tehdään vasta myöhemmin2. Sen järjestäminen on vapaaehtoista, eikä sen kulkuun ole virallista kaavaa. Paikka voi olla esimerkiksi seurakunnan tila, koti, muu juhlatila tai vainajalle tärkeä paikka1. Seurakunnan tilan ehdot ja hinta vaihtelevat seurakunnittain, ja joissakin seurakunnissa hintaan vaikuttaa kirkon jäsenyys34.

Pitääkö muistotilaisuus järjestää?

Ei tarvitse, sillä muistotilaisuus ei ole pakollinen. Se voi olla vapaamuotoinen, eikä siinä tarvitse olla erillistä ohjelmaa5. Sisällöstä ja luonteesta päättävät omaiset6.

Ensin kannattaa selvittää, onko vainaja jättänyt toiveita. Suomi.fi nimeää muistotilaisuuden paikan, tarjoilut ja kutsuttavat henkilöt asioiksi, joissa vainajan toiveet huomioidaan erityisesti. Järjestäjät voivat silti poiketa toiveesta, jos sen toteuttaminen olisi kohtuuttoman vaikeaa tai kuolinpesän varoihin nähden liian kallista1. Kirkon Hautajaissuunnitelma-lomake kysyy muistotilaisuudesta muun muassa, keitä vainaja halusi kutsuttavan, toivoiko hän tiettyä paikkaa ja miten kustannukset hoidetaan7. Hautaustoimistojen liiton Hautajaisjärjestelyni-vihkoseen voi kirjata toiveita vapaamuotoisesti, ja hautaustestamentista on kappale hautaustoimistolla8.

Missä muistotilaisuus pidetään ja miten tila varataan?

Hautaustoimisto auttaa sekä tilan löytämisessä että tarjoilun järjestämisessä2. Seurakunnan tiloja voi yleensä varata kirkkoherranvirastosta1, mutta käytännöt eroavat. Taulukossa on esimerkkejä viideltä seurakunnalta. Sivut on luettu 26.10.2026.

Varatessa kannattaa kysyä ainakin kolme asiaa: kenen jäsenyys ratkaisee, mitä vuokra kattaa ja milloin varauksen voi perua.

Maksaako seurakunnan tila?

Oulun seurakuntien jäsenet voivat varata tilan hautaan siunaamiseen liittyvää muistotilaisuutta varten maksutta, ja maksuttomuuden perusteena on vainajan jäsenyys3. Haagan seurakunnan 1.1.2026 alkaen voimassa olevassa hinnastossa muistotilaisuus on kirkkoon kuuluville alle kuuden tunnin ajalta ilmainen ja kirkkoon kuulumattomille 100 euroa. Ylimenevältä ajalta peritään molemmilta 40 euroa alkavalta tunnilta, ja hinnat sisältävät arvonlisäveron4. Hinnasto ei kerro, kenen jäsenyys ratkaisee, joten se kannattaa kysyä seurakunnalta. Tarjoilun ja muiden kulujen hinnoista sekä niiden maksajasta kerrotaan artikkelissa hautajaisten kustannukset.

Ketä kutsutaan ja miten?

Kutsu esitetään tavallisesti haudalla siunaustilaisuuden jälkeen. Tilaisuudesta voi kertoa myös käsiohjelmassa, kuolinilmoituksessa tai henkilökohtaisesti etukäteen6. Kuolinilmoitus on julkinen omaisten ilmoitus11, joten sen yhteydessä annettu kutsu tavoittaa kaikki, jotka ilmoituksen lukevat. Pienen tilaisuuden kutsun voi antaa pelkästään henkilökohtaisesti. Tämä on päätelmä kutsutavoista, ei lähteen suositus.

Mitä tilaisuudessa tehdään ja tarjoillaan?

Suomi.fi luettelee muistotilaisuuden mahdolliseksi sisällöksi kahvin tai aterian, vainajan muistelemisen, puheet, musiikin ja laulut, papin puheen ja rukouksen sekä adressien lukemisen1. Hautaustoimistojen liiton mukaan ohjelmaa voi muokata vapaammin kuin siunaustilaisuuden: voi soittaa vainajan lempimusiikkia ja katsella valokuvia, ja tarjolle voi valmistaa hänen lempiruokaansa12. Muistopöydälle sopivat esimerkiksi vainajan valokuva, kynttilät ja kukat6.

Adressien lukija kannattaa sopia etukäteen. Lukeminen voi myös jäädä pois, jolloin joku omaisista kiittää osanotosta yhteisesti613. Pappi ja kanttori osallistuvat, jos heitä toivotaan mukaan, ja virsistä tai muusta musiikista on hyvä sopia etukäteen13. Hautaustoimistojen liitto neuvoo vieraita jättämään osanotot ja tervehtimisen muistotilaisuuteen, ja puheet pidetään siellä14.

Oulun seurakuntien tiloissa tarjoilun voi tilata pitopalvelusta tai järjestää itse, ja omatoimisessa tarjoilussa vastaavalla henkilöllä on oltava hygieniapassi3. Muiden seurakuntien ehdot kannattaa kysyä erikseen.

Tilaisuuden lopuksi joku omaisista kiittää osallistujia osanotosta. Kiitoksen voi esittää myös myöhemmin lehti-ilmoituksella tai kiitoskortilla6.

Entä jos vainaja ei kuulunut kirkkoon tai hautajaiset eivät ole luterilaiset?

• Kirkkoon kuulumattomalle järjestetään siunaus- tai jäähyväistilaisuus vainajan vakaumusta kunnioittaen pääpiirteittäin samalla tavalla1. Oulussa kirkkoon kuulumattoman vainajan muistotilaisuus voidaan pitää seurakunnan tiloissa, jos vainaja on siunattu hautaan, ja tila on silloin maksullinen3. Sekä Oulun että Rauman ohjeissa tilaisuuden sisällölle on ehto: sen pitää sopia kirkon tai seurakunnan toimintaperiaatteisiin310.
• Uskonnottomien hautajaisten jälkeen voi pitää muistotilaisuuden, jossa luetaan adresseja, pidetään puheita ja seurustellaan, ja vieraat kahvitetaan tai heille järjestetään ruokailu. Tuhkauksen yhteydessä tilaisuuden voi pitää ennen tuhkausta tai vasta tuhkaa haudattaessa15.
• Ortodoksisen kirkon ohjeessa läheisiä neuvotaan ottamaan yhteys vainajan kotiseurakuntaan tai hänelle läheiseen pappiin, ja papin osallistumisesta muistotilaisuuteen on hyvä sopia etukäteen16.

Missä järjestyksessä asiat hoidetaan?

1. Omainen, ensin: selvitä, onko vainaja kirjannut toiveita muistotilaisuudesta78.
2. Omaiset yhdessä: päättäkää, pidetäänkö tilaisuus ja ketä siihen kutsutaan56.
3. Omainen tai hautaustoimisto: varaa tila ja sovi tarjoilut2. Tampereella tilan voi varata hautausjärjestelyjen yhteydessä6.
4. Omainen, hyvissä ajoin ennen tilaisuutta: sovi papin ja kanttorin mukaantulosta, musiikista ja adressien lukijasta613.
5. Omainen, ennen siunausta tai sen jälkeen: kerro tilaisuudesta kuolinilmoituksessa tai käsiohjelmassa tai esitä kutsu haudalla6.
6. Omainen, tilaisuuden lopuksi: kiitä osallistujia6.

Hautajaisten muut vaiheet, kuten hautauslupa ja siunaustilaisuus, käydään läpi artikkelissa hautajaisten järjestäminen.