Perintökaari: mitä laki säätää perinnöstä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta?
Päivitetty 27.10.2026. Sisällöstä vastaa Koodisto Digital.
Lyhyesti
Perintökaari (40/1965) kertoo, ketkä perivät, miten testamentti tehdään, kuka hoitaa kuolinpesää, milloin perunkirjoitus toimitetaan ja miten perintö jaetaan.1 Taulukosta näet, mistä luvusta omaisen kysymykseen löytyy vastaus. Osituksesta säädetään avioliittolaissa, perintöverosta perintö- ja lahjaverolaissa ja hautaamisesta hautaustoimilaissa.234 Perintökaari muuttui viimeksi 1.6.2026.5 Perunkirjoituksen määräajan pidentämistä ehdotetaan.6
Mistä luvusta mikäkin asia löytyy?
Lakia ei tarvitse lukea kokonaan: etsi oma kysymyksesi. Luvun numerosta pääsee lakitekstiin ja kysymyksen linkistä syventävään artikkeliin.
| Luku | Mitä luku sääntelee | Tyypillinen kysymys |
|---|---|---|
| 1 luku | Oikeus saada perintö: periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; poikkeuksena sitä ennen siitetty lapsi, jos hän syntyy elävänä.7 | Kuka voi periä? |
| 2 luku | Sukulaisten perintöoikeus.1 | Kuka sukulaisista perii? |
| 3 luku | Puolison perintöoikeus ja oikeus hallita jäämistöä.1 | Mitä leski perii? |
| 5 luku | Valtion oikeus perintöön: jos perillistä ei ole, perintö menee valtiolle.7 | Kenelle perintö menee, jos perillisiä ei ole? |
| 6 luku | Ennakkoperintö: perittävän eläessään rintaperilliselle antama vähennetään pääsäännön mukaan perinnöstä.7 | Pitääkö saatu ennakko ottaa huomioon? |
| 7 luku | Lakiosa: rintaperillisen, ottolapsen ja tämän jälkeläisen osuus, joka on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.7 | Paljonko lapsi saa vähintään? |
| 8 luku | Avustus ja hyvitys: esimerkiksi avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustusta, jos hänen toimeentulonsa on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi.7 | Saako avopuoliso mitään? |
| 9 luku | Oikeus tehdä ja saada testamentti: 18 vuotta täyttänyt saa määrätä jäämistöstään. Nuorempikin saa tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja 15 vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.7 | Kuka voi tehdä testamentin? |
| 10 luku | Testamentin tekeminen ja peruuttaminen: kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä; todistajat vahvistavat testamentin nimikirjoituksillaan, kun tekijä on allekirjoittanut sen tai tunnustanut allekirjoituksensa.7 | Millainen testamentin pitää olla? |
| 11 luku | Testamentin tulkinta: tulkinnan voidaan otaksua vastaavan tekijän tahtoa.7 | Mitä epäselvä testamentti tarkoittaa? |
| 12 luku | Testamenttiin perustuva käyttöoikeus.1 | Mitä testamentilla annettu hallintaoikeus tarkoittaa? |
| 13 luku | Testamentin pätemättömyys: perusteet, joilla testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi.7 | Voiko testamentin riitauttaa? |
| 14 luku | Testamentin tiedoksianto ja moite: perillisen moitekanne nostetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon 14 luvun 4 §:n mukaisesti.7 | Mihin mennessä testamenttia voi moittia? |
| 15 luku | Perinnön tai testamentin menettäminen ja perinnöttömäksi tekeminen: se, joka on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallaan rikoksella, ei saa perintöä.7 | Voiko perillisen tehdä perinnöttömäksi? |
| 16 luku | Oikeuden vanhentuminen: oikeus on pääsääntöisesti saatettava voimaan viimeistään kymmenessä vuodessa kuolemasta.7 | Vanhentuuko perintöoikeus? |
| 17 luku | Perinnöstä luopuminen ja perintöosuuden luovuttaminen.1 | Voiko perinnöstä luopua? |
| 18 luku | Kuolinpesän hallinto: osakkaat hallitsevat pesää pääsääntöisesti yhdessä ja edustavat sitä.8 | Kuka päättää pesän asioista? |
| 19 luku | Pesänselvittäjä ja testamentin toimeenpanija: oikeus määrää pesänselvittäjän osakkaan hakemuksesta.7 | Tarvitaanko pesänselvittäjä? |
| 20 luku | Perunkirjoitus: määräaika, perukirjan sisältö ja osakasluettelon vahvistus.8910 | Milloin perunkirjoitus on tehtävä? |
| 21 luku | Vainajan ja pesän velat: ne maksetaan pesän varoista, eikä osakas lähtökohtaisesti vastaa vainajan velasta henkilökohtaisesti.11 | Joudunko maksamaan vainajan velat? |
| 22 luku | Erityisjälkisäädöksen ja tarkoitemääräyksen täytäntöönpano.1 | Milloin testamentin määräys pannaan täytäntöön? |
| 23 luku | Perinnönjako: jakoa voi vaatia pesän selvittämisen jälkeen; jos vainaja oli naimisissa, ositus tehdään ensin.8 | Mitä perunkirjoituksen jälkeen tapahtuu? |
| 23 a luku | Perinnönjaon oikaisu: perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa jaossa, voi vaatia oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.7 | Voiko jaon korjata jälkeenpäin? |
| 24 luku | Sopimus kuolinpesän yhteishallinnosta: osakkaat voivat sopia, että pesä jää jakamatta.7 | Voiko pesän jättää jakamatta? |
| 25 luku | Maatilan jakaminen: erityissääntöjä sovelletaan pääsääntöisesti maatilataloudellisessa käytössä olevan maatilan jakamiseen.7 | Miten maatila jaetaan? |
| 26 luku | Kansainväliset tilanteet. Luvun säännöksiä noudatetaan vain, jos EU:n perintöasetus, toinen laki tai valtiosopimus ei muuta johda.7 | Mitä lakia sovelletaan, jos vainaja asui ulkomailla? |
Numeroinnissa on kaksi erikoisuutta: 4 luku on kumottu, ja 23 luvun jälkeen tulee 23 a luku.1 Kumottuja ovat myös esimerkiksi 2 luvun 4 § sekä 14 luvun 1 ja 2 §.7
Kenelle perintö menee?
Ensin perivät rintaperilliset. Jos heitä ei ole ja vainaja oli naimisissa, jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle. Kun puoliso myöhemmin kuolee, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä voivat saada puolet hänen pesästään, jollei 3 luvussa toisin säädetä. Jos vainaja ei ollut naimisissa, perivät hänen vanhempansa tai heidän jälkeläisensä eli vainajan sisarukset ja näiden lapset, ja heidän jälkeensä isovanhemmat ja heidän lapsensa. Muut sukulaiset eivät peri, ja jos perillistä ei ole lainkaan, perintö menee valtiolle.7
Perimysjärjestys on koottu luetteloksi Koodisto Digitalin sivulla Kuolinpesä – osakkaat, hallinto ja jakamaton kuolinpesä.12
Mitä perintökaari ei sääntele?
- Ositus. Jos vainaja oli naimisissa, ositus tehdään ennen perinnönjakoa.8 Osituksesta säädetään avioliittolaissa: puoliso tai kuolleen puolison perillinen voi vaatia sitä, ja se toimitetaan samassa järjestyksessä kuin perinnönjako. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijasta toimitetaan ainoastaan omaisuuden erottelu.2
- Perintövero. Perintökaari toteaa vain, että perunkirjoituksessa noudatetaan lisäksi perintöveron määräämistä varten säädettyä.7 Perintö- ja lahjaverolain mukaan veronmaksuvelvollisuus alkaa pääsääntöisesti perinnönjättäjän kuolemasta, ja verotus toimitetaan perukirjan ja, jos perinnönjako on jo toimitettu, lisäksi jakokirjan perusteella.3
- Hautaaminen. Hautaamisesta ja tuhkaamisesta säädetään hautaustoimilaissa.4 Perintökaari tulee mukaan kuluissa: pesän varoista maksetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.7 Kustannuksista kertoo artikkeli Hautajaisten kustannukset.
Mikä on muuttunut ja mitä on vireillä?
Perintökaari on muuttunut viimeksi lailla 983/2025, joka tuli voimaan 1.6.2026.1 Se tarkensi 18 luvun 1 §:ää: eloonjäänyt puoliso ei ole kuolinpesän osakas, jos hänellä ei avioehtosopimuksen, avio-oikeuden vanhentumisen tai muun syyn vuoksi ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Aiempi sanamuoto ei maininnut avioehtoa eikä vanhentumista.5
Vireillä on hallituksen esitys HE 107/2026 vp kuolinpesän sähköisestä asioinnista. Siihen sisältyvän ehdotuksen mukaan perunkirjoituksen määräaika pitenisi kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.6
Voimassa on edelleen kolmen kuukauden sääntö: perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, jollei lisäaikaa myönnetä saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta.8 Lain sanamuodossa lisäajan myöntäjänä on vielä lääninverovirasto. Hallituksen esityksen mukaan lisäaikaa haetaan Verohallinnolta, ja esitys ajantasaistaisi lain viittauksen Verohallinnoksi.86 Esitykseen sisältyvä perintökaaren muutos koskee 20 lukua, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2027. Perintökaaren 20 luvun muutoksia ei sovellettaisi, jos perittävä on kuollut tai julistettu kuolleeksi ennen voimaantuloa.6 Eduskunnan käsittelytietojen (päivitetty 21.10.2026) mukaan asia on hallintovaliokunnassa mietinnön antamista varten. Lakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan lausunnot ovat saapuneet.13
Milloin kannattaa kysyä juristilta
Perintökaari antaa yleiset säännöt, mutta tulos riippuu tapauksesta. Juristin kanssa kannattaa puhua ainakin näissä tilanteissa.
- Testamentin pätevyydestä tai tulkinnasta ollaan eri mieltä. Perillisen moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon 14 luvun 4 §:n tiedoksiantosäännöksen mukaisesti.7
- Osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen pesän hoidosta tai jaosta. Oikeus määrää pesänselvittäjän osakkaan hakemuksesta, ja jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii.78
- Velkoja vaatii osakkaalta maksua vainajan velasta. Osakas ei lähtökohtaisesti vastaa vainajan velasta henkilökohtaisesti, mutta perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa siitä esimerkiksi silloin, kun hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa.11
- Pesään kuuluu maatila tai vainajalla oli yhteys ulkomaille. Maatilataloudellisessa käytössä olevan maatilan jakoon sovelletaan pääsääntöisesti erityissääntöjä (25 luku), ellei testamentista muuta johdu tai osakkaat toisin sovi. Kansainvälisissä tilanteissa EU:n perintöasetus voi syrjäyttää 26 luvun säännöt.7
Riidat kuuluvat juristille. Artikkeli ei arvioi yksittäistä tapausta.