Henkivakuutus kuoleman jälkeen: kuuluuko korvaus kuolinpesään?

Lyhyesti

Henkivakuutuksen kuolemantapauskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä ei ole eikä vakuutusehdoissa ole määrätty korvausta vakuutuksenottajalle.1 Jos edunsaajamääräys on voimassa, korvaus maksetaan edunsaajalle eikä se kuulu pesään, eikä testamentti ohita määräystä.1 2 Korvausta haetaan vakuutusyhtiöltä, ja vaatimus pitää esittää vuoden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta.1 Perukirjaan merkitään myös korvaukset, jotka eivät kuulu pesään.3 4

Kenelle korvaus menee?

Edunsaajan määrää vakuutuksenottaja, ja määräys on mitätön, jollei siitä ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle kirjallisesti.1 Määräystä ei voi muuttaa kuoleman jälkeen, joten pesän osakkaat eivät voi vaihtaa edunsaajaa.4

Tilanne	Kenelle korvaus menee	Kuuluuko pesään	Perukirjassa	Perintövero
Voimassa oleva edunsaajamääräys	Edunsaajalle1	Ei1	Ei vainajan varoihin vaan erilliseen kohtaan: vakuutusyhtiö, vakuutuksen numero, edunsaajamääräys, määrä, saajat ja maksupäivä, jos se tiedetään4	Lähiomaiselle perintöveroa, muulle pääomatuloa2
Edunsaajamääräystä ei ole (eikä ehdoissa ole määrätty korvausta vakuutuksenottajalle) tai edunsaaja on kuolinpesä	Kuolinpesälle, ja siitä perillisille tai testamentin saajille osana perintöä2	Kyllä1 2	Vainajan varoihin: maksanut yhtiö, vakuutuksen numero, määrä ja maksupäivä4	Perintöveroa2
Nimetty edunsaaja on kuollut ennen vakuutustapahtumaa, esimerkiksi ennen vakuutetun kuolemaa	Useita nimettyjä: elossa oleville myös kuolleen osuuden osalta, jollei vakuutuksenottaja ole määrännyt toisin1. Ainoa nimetty: laki ei sano suoraan, ks. alla1 2	Vain jos korvaus maksetaan pesälle	Vakuutus, edunsaajamääräys, kuka on kuollut ja kenelle korvaus maksettiin4	Saajan mukaan

Kun nimetty edunsaaja kuolee ennen vakuutustapahtumaa, määräys raukeaa hänen osaltaan. Kuolleen osuus menee kuitenkin vakuutuksenottajan kuolinpesälle, jos vakuutuksenottaja on kuollut ja hänen ilmeisenä tarkoituksenaan oli, että elossa oleva edunsaaja saa vain määräosan.1 Ainoan nimetyn edunsaajan kuollessa korvaus saatetaan Verohallinnon mukaan maksaa esimerkiksi muille elossa oleville edunsaajille, kuolinpesälle tai vakuutuksenottajan määräämälle sijaantulosaajalle.2

Jos edunsaajaa ei ole nimetty nimeltä ja määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, laki tulkitsee yleisimmät merkinnät näin:1

Puoliso: se, jonka kanssa vakuutuksenottaja oli kuollessaan avioliitossa. Ei kuitenkaan, jos avioeroasia oli vireillä tai puolisot oli tuomittu asumuseroon, joka ei ollut rauennut.
Lapset: rintaperilliset, ja korvaus jaetaan kuten perintö.
Puoliso ja lapset: puoliso ja rintaperilliset saavat kumpikin puolet, ja jos jompikumpi puuttuu, toinen saa kaiken.
Omaiset: puoliso ja perilliset. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kaiken, ja jos puolisoa ei ole, perilliset.

Jos vakuutettu on eri henkilö kuin vakuutuksenottaja, säännöt koskevat vakuutettua.1 Säännöt ovat toissijaisia. Äänestysratkaisussa KKO:2004:40 edunsaajaksi merkityt omaiset tulkittiin vakuutuksenottajan avopuolison hyväksi, koska tapauksen olosuhteet osoittivat vakuutuksenottajan tarkoittaneen häntä.5 Avopuolison asemasta perinnössä kerrotaan artikkelissa Avopuoliso ja perintö.

Säästöhenkivakuutus vai riskihenkivakuutus?

Korvauksen veronalaisuus ei riipu siitä, onko vakuutus säästö- vai riskihenkivakuutus, mutta yksilölliseen eläkevakuutukseen ja lainaturvavakuutukseen liittyy Verohallinnon mukaan verotuksessa erityiskohtelua.4 Joskus vainajan kuolema ei ole vakuutustapahtuma, esimerkiksi kun vakuutettuna on joku muu: silloin vakuutuksenottajan oikeus siirtyy edunsaajalle, jos sellainen on määrätty, ja muussa tapauksessa Verohallinnon mukaan kuolinpesälle tai sopimuksen ehdoissa nimetylle.1 2

Miten korvaus haetaan?

Vakuutusyhtiö saa tiedon kuolemasta automaattisesti, mutta korvauksen hakemisesta kannattaa kysyä yhtiöltä.6 Hakijan on annettava yhtiölle tarpeelliset asiakirjat ja tiedot, ja yhtiön on maksettava korvaus tai ilmoitettava, ettei sitä makseta, viimeistään kuukauden kuluttua niiden saamisesta.1 Kun edunsaajana on kuolinpesä, yhtiö ei välttämättä tarvitse perukirjaa korvauksen maksamiseen.4

Vaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta, muuten hakija menettää oikeutensa korvaukseen.1 FINE:n mukaan henkivakuutuksista ei ole keskitettyä rekisteriä, eikä yhtiöllä ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa vakuutuksesta omasta aloitteestaan, joten asiaa kannattaa tiedustella Suomessa henkivakuutuksia tarjoavista yhtiöistä.7

Jos vainaja oli työelämässä, työnantaja voi hakea omaiselle korvausta ryhmähenkivakuutuksesta.8 Muista ilmoituksista kerrotaan artikkelissa Kuolemasta ilmoittaminen.

Mitä perukirjaan merkitään?

Perukirjassa on mainittava perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ssä tarkoitettujen etuuksien saajat ja määrät, Verohallinnon mukaan myös silloin, kun korvaus ei edunsaajamääräyksen vuoksi kuulu pesän varoihin.3 4 Ota vakuutusyhtiön korvauspäätös mukaan perunkirjoitustilaisuuteen.9 Jos kaikkia tietoja ei vielä ole, merkitään tiedossa olevat.4 Jos korvauksesta saadaan tieto vasta perukirjan lähettämisen jälkeen, Verohallinnolle lähetetään kopio korvauspäätöksestä.9

Vaikuttaako korvaus lakiosaan ja puolisoon?

Jos vainaja määräsi edunsaajaksi kolmannen henkilön, hänen maksamansa vakuutusmaksut luetaan lakiosan laskennassa pesän varojen lisäykseksi, jos ne eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, enintään vakuutusmäärään asti (PK 7:4).10 Laskusta kerrotaan artikkelissa Lakiosa.

Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kuolinpesälle maksettu korvaus on osa ositettavaa aviovarallisuutta.2 Avioliittolain 35 §:n mukaan avio-oikeutta ei ole omaisuuteen, josta henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty.11 Ositus ja tasinko on selitetty artikkelissa Tasinko.

Entä perintövero?

Perintöveroa on suoritettava kuolinpesälle tai edunsaajalle maksetusta henkivakuutuskorvauksesta, mutta ei siltä osin kuin korvaus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa (PerVL 7 a §).3 Verohallinnon mukaan lähiomaisia ovat vakuutetun puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, ottolapsi tai tämän rintaperillinen, kasvattilapsi ja puolison lapsi. Muulle kuin lähiomaiselle maksettu korvaus on pääomatuloa mutta perintöverosta vapaa. Luettelossa ei mainita avopuolisoa, joten hänen saamansa korvauksen verotus kannattaa varmistaa Verohallinnolta.4

Korvaus lisätään edunsaajan muuhun samalta vainajalta perimään omaisuuteen, ja yhteissummasta määrätään perintövero.2 Korvaus kuuluu näin saajan veronalaiseen perintöosaan.12 Perintöosuus, joka ei nouse 30 000 euroon, on verosta vapaa, kun verovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Aiempi raja oli 20 000 euroa.13 14

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Tämä artikkeli kertoo, mitä laki ja Verohallinto sanovat, eikä ratkaise yksittäistä tapausta. Juristilta kannattaa kysyä ainakin silloin, kun

edunsaajamääräys on epäselvä, esimerkiksi omaiset ja kyseessä on avopuoliso tai muu läheinen (VSL 50 §).1 5
nimetty edunsaaja on kuollut tai luopunut korvauksesta. Vakuutuksessa voi olla toissijaismääräys, joka ratkaisee sijaantulon.12
vainajan maksamat vakuutusmaksut olivat suuret hänen oloihinsa nähden ja lakiosaan oikeutettuja perillisiä on (PK 7:4).10
vakuutus on ulkomainen, jolloin perukirjaan yksilöidään vakuutuksen oikeudet ja ehdot.4
vakuutusyhtiö hylkää hakemuksen tai korvaus on riitainen. Kanne on nostettava oikeuden menettämisen uhalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon päätöksestä ja tästä määräajasta (VSL 74 §).1