Puolisoiden yhteinen velka: miten se merkitään perukirjaan?

Lyhyesti

Perukirjaan merkitään yhteisen velan määrä kuolinpäivänä, ja siinä on mainittava, mitä velasta tulee kummallekin puolisolle.1 Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista, eikä osakas lähtökohtaisesti vastaa niistä henkilökohtaisesti.2 Kuolema ei sinänsä muuta velkavastuuta, joten leski vastaa yhteisestä velasta edelleen: avioliiton aikana yhdessä tehdystä velasta puolisot vastaavat kumpikin omasta ja toisensa puolesta, jollei toisin ole sovittu.34 Lainaehdot voivat kuitenkin antaa pankille oikeuden eräännyttää velan.3

Mitä perukirjaan merkitään yhteisestä velasta?

Perukirjaan merkitään pesän varat ja velat sellaisina kuin ne olivat kuoleman tapahtuessa. Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, myös hänen varansa ja velkansa merkitään.1 Verohallinto pyytää perukirjaan vainajan ja lesken varat ja velat kuolinpäivänä sekä tiedon siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen.5 Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, perukirjassa on lisäksi mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.1 Osuuden perusteen kannattaa näkyä perukirjassa tai muussa verotusta varten annetussa selvityksessä, koska Verohallinto voi ottaa perintöverotuksessa huomioon velkavastuun jakautumisen, jos oikeudet ja vastuut selvitetään luotettavasti.6

Kuvitteellisessa esimerkissä puolisot ottivat yhdessä asuntolainan, jonka saldo kuolinpäivänä oli pankin todistuksen mukaan 120 000 euroa. Osuuksiksi on oletettu puolet kummallekin, ja se on vain esimerkin yksinkertaistus.

Perukirjaan merkittävä osuus ja puolisoiden vastuu velasta ovat eri asioita: osuudesta säädetään perintökaaren 20 luvun 4 §:ssä1 ja vastuusta avioliittolain 53 §:ssä.4

Entä velka, joka on vain toisen nimissä, tai takaus?

Kaikki velat eivät ole yhteisiä. Merkintä riippuu siitä, kuka velasta vastaa.

Jatkuuko laina ja voiko pankki vaatia sen takaisin?

Kuolema ei sinänsä muuta velkavastuuta. Pankin lainaehdoissa voi kuitenkin olla määräys, jonka mukaan pankki saa eräännyttää velan velallisen kuoleman vuoksi, jolloin jäljellä oleva velka tulee maksettavaksi kertasuorituksena. FINE:n ohjeessa huomautetaan, että tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti puolisoiden yhteisessä lainassa ja että yhteisvelallisen kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin asian sopimiseksi.3 OP pyytää olemaan yhteydessä maksujärjestelyjä varten, kun tiedetään vainajalla olleen lainaa.8 Jos henkivakuutuksen korvaus on pantattu lainan maksamiseen, perukirjaan ilmoitetaan, mikä laina vakuutuskorvauksella suoritetaan ja suoritetaanko se kokonaan. Pantatulla vakuutuskorvauksella suoritettu laina ei ole perintöverotuksessa vähennyskelpoinen, eikä korvaus ole verotettavaa omaisuutta.9 Vakuutuksista kerrotaan artikkelissa Henkivakuutus ja perintö.

Miten yhteinen velka vaikuttaa ositukseen ja perintöveroon?

Osituksessa avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö määrätään kummankin puolison osalta erikseen, ja omaisuuden arvosta vähennetään muun muassa velat, joista puolisot ovat vastuussa kumpikin omasta ja toistensa puolesta, sen verran kuin hänen osalleen tulee (99 §).10 Laskutapa ja tasinko on selitetty artikkelissa Tasinko, ja avioehdon vaikutus artikkelissa Ositus vai erottelu.

Yhteisestä velasta osituksessa on lisäksi omat säännöt. Puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä on oikeus vaatia, että velasta suoritetaan ennen ositusta toisen puolen osuus tai että maksusta annetaan vakuus. Perheen elatusta varten tehdystä yhteisestä velasta puolisoiden katsotaan vastaavan siinä suhteessa kuin heidän olisi ollut annettava varoja elatukseen (88 §). Jos vaatimusta ei täytetä, 101 § kertoo, mitä osituksessa saa se, joka ottaa vastatakseen koko velasta ja antaa siitä vakuuden.4 Ositusta ei myöskään toimiteta ennen kuin tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon. Ositus voidaan kuitenkin toimittaa, jos leski ja perilliset sopivat siitä yksimielisesti tai vainajan omaisuus on luovutettu konkurssiin (87 §).10

Perintöverotuksessa avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu lähtökohtaisesti leskelle. Siksi perukirjassa luetellaan ja arvostetaan sekä vainajan että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat.6

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Lain soveltaminen riippuu velkasopimuksesta ja puolisoiden omista sopimuksista, joten juristin apu kannattaa hakea, kun

• toinen yhteisvelallinen on muu kuin puoliso, velka on tehty ennen avioliittoa tai puolisot ovat sopineet velan vastuusta toisin, koska avioliittolain 53 § koskee vain velkaa, jonka molemmat puolisot ovat tehneet avioliiton aikana, ja soveltuu vain, jollei toisin ole sovittu4
• velassa on takaus
• pankki on eräännyttänyt lainan tai velkoja vaatii maksua leskeltä
• velat ylittävät varat; velkojen periytymisestä ja ylivelkaisesta pesästä kerrotaan Koodisto Digitalin sivulla Velkainen kuolinpesä11
• osakkaat ovat erimielisiä velan jaosta: riidat kuuluvat juristille tai tuomioistuimelle.