Mistä vainajan testamentti löytyy, ja mitä jos se löytyy perunkirjoituksen jälkeen?

Lyhyesti

Suomessa ei ole viranomaisen ylläpitämää testamenttirekisteriä, joten testamenttia etsitään sieltä, minne vainaja sen on voinut jättää: kotoa, pankin tallelokerosta tai asianajajalta.12 Testamentti otetaan perukirjaan tai liitetään siihen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, ja Verohallintoon toimitetaan vain kopiot.34 Jos testamentti löytyy vasta perunkirjoituksen jälkeen, se annetaan tiedoksi perillisille.5 Mitä Verohallinnolle silloin ilmoitetaan, kerrotaan alempana.

Mistä testamenttia etsitään?

Testamenttia säilytetään oikeusministeriön selvityksen mukaan yleensä tekijän kotona tai pankin tallelokerossa.2 Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja mahdollinen testamentti otetaan siinä huomioon.67 Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa.8 Määräajan ehdotetusta pidentämisestä kerrotaan artikkelissa Mitä perunkirjoituksen jälkeen tapahtuu?.

Paikat, joista testamentti voi löytyä:

1. Vainajan kodin ja jäämistön asiakirjat. OP:n muistilistan mukaan testamentti voi olla jäämistön asiakirjoissa tai tallessa pankissa.9
2. Pankin tallelokero. Nordean ohjeen mukaan vainajan tallelokeron sisältö on luetteloitava ennen perunkirjoitusta. Luettelointi tehdään yhdessä pankin edustajan ja osakkaan tai osakkaiden valtuuttaman henkilön kanssa. Asiakirjoista voidaan ottaa kopiot, mutta lokeroa ei saa tyhjentää ennen perunkirjoitusta.10 OP neuvoo luetteloimaan lokeron testamentin varalta.9
3. Asianajaja tai muu yksityinen säilyttäjä. Jotkin yksityiset toimijat, kuten asianajajat, voivat säilyttää asiakkaidensa testamentteja.2 Jos vainaja käytti asianajajaa, asiaa kannattaa tiedustella sieltä.
4. Käräjäoikeus. Testamentti on perinteisesti voitu tallettaa tuomioistuimeen, mutta talletukset ovat vähentyneet 1950-luvulta lähtien. Talletus onnistuu ministeriön saamien tietojen mukaan vielä ainakin joihinkin käräjäoikeuksiin, ei kuitenkaan enää Helsingin käräjäoikeuteen.2
5. Yksityinen testamenttirekisteri. Ainakin yksi yksityinen rekisteri on olemassa, ja tekijä voi tallettaa sinne tiedon testamentin olemassaolosta ja sijainnista.2

Oikeusministeriö on selvittänyt sähköistä testamenttia ja valtakunnallista testamenttirekisteriä. Tiedotteen (9.2.2026, tarkennettu 11.2.2026) mukaan kyse on esiselvityksestä, eikä lainvalmisteluhanketta ole käynnissä.11 Valtiovarainministeriön hankesivun mukaan arviomuistio oli lausuntokierroksella 9.2.–2.4.2026, lausuntotiivistelmä julkaistiin 31.8.2026 ja asiaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella (sivu haettu 27.10.2026).12

Saako testamentin avata ennen perunkirjoitusta?

Perintökaaren säännökset testamentin liittämisestä perukirjaan ja sen tiedoksiannosta perillisille eivät mainitse avaamista eivätkä aseta sille ajankohtaa.35 Oikeusministeriön arviomuistion mukaan testamentti on kuitenkin esitettävä perunkirjoituksessa.2 Nordean ohjeen mukaan tallelokeron sisältö luetteloidaan ennen perunkirjoitusta, mutta lokeroa ei saa tyhjentää ennen sitä.10

Pitääkö perunkirjoituksessa olla alkuperäinen testamentti?

Perukirjaan testamentti joko otetaan tai liitetään oikeaksi todistettuna jäljennöksenä (PK 20:5).3 Verohallinto pyytää vain kopiot ja neuvoo säilyttämään alkuperäiset itsellä.4 Alkuperäinen on silti usein mukana tilaisuudessa, sillä testamentin tiedoksianto toteutetaan usein lukemalla alkuperäiskappale ääneen perunkirjoitustilaisuudessa.2

Entä jos alkuperäistä ei löydy?

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2016:32 mukaan oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tekijän oletetaan hävittäneen ja siten peruuttaneen testamenttinsa, jos hänellä ollutta testamenttia ei löydy hänen kuolemansa jälkeen. Kyse on kuitenkin vain olettamasta, jonka tärkein vaikutus koskee todistustaakkaa: jos testamentin saaja haluaa vedota löytymättä jääneeseen testamenttiin, hänen on näytettävä, että testamentti vastaa edelleen tekijän viimeistä tahtoa. Ratkaisussa testamentti oli tehty useana kappaleena. Korkein oikeus piti peruuttamisolettaman syntymisen kannalta ratkaisevana sitä, onko tekijän oma kappale tallella hänen kuollessaan. Ulkopuolisten haltuun jääneille kappaleille voidaan sen mukaan sellaisenaan antaa yleensä kopion merkitys.13 Tällaisessa tilanteessa kannattaa kysyä juristilta.

Mitä löydetyllä testamentilla tehdään?

1. Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille. Tiedoksianto tehdään haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja perillisille annetaan samalla oikeaksi todistettu jäljennös (PK 14:4).5 Vastuu tiedoksiannosta on saajalla.2 Kela muistuttaa antamaan mahdollisen testamentin tiedoksi kaikille perillisille.14
2. **Testamentti otetaan perukirjaan tai liitetään siihen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.**3 Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjaan liitetään testamentti ja avioehtosopimus.4
3. Perukirja liitteineen lähetetään Verohallintoon. Kopiot pitää saada perille kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.4

Oppaan tekijöiden oman palvelun, Pesäkirjan, sivuilla kerrotaan tarkemmin testamentin tiedoksiannosta ja täydennysperukirjasta.

Mitä jos testamentti löytyy perunkirjoituksen jälkeen?

Verohallinnon ohje jakaa tilanteet sen mukaan, onko perintöverotuspäätös jo annettu.15 Ohje koskee perukirjan jälkeen ilmennyttä uutta verotukseen vaikuttavaa tietoa, mutta se ei mainitse testamenttia. Kahden ensimmäisen rivin soveltuminen löytyneeseen testamenttiin on siksi oppaan päätelmä, jonka perustelu on taulukon jälkeen.

Ohje ei myöskään anna lisäselvitykselle määräaikaa.15 Päätelmä perustuu siihen, että testamentit otetaan huomioon perunkirjoituksessa ja niihin liittyvät tiedot merkitään perukirjaan.7 Siksi myöhään löytynyt testamentti on todennäköisesti uutta verotukseen vaikuttavaa tietoa. Jos olet epävarma, asiaa voi tiedustella Verohallinnolta.

Täydennys- tai oikaisukirjaa koskeva säännös puhuu uusista varoista ja veloista, eikä testamentin löytyminen sellaisenaan ole uusi omaisuus- tai velkaerä.3 Oikeusministeriön arviomuistion mukaan täydennysperukirjoja tarvittaisiin kuitenkin harvemmin, jos testamentti tulisi perillisten tietoon jo pesänselvityksen alussa.2

Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon tiedoksiannolla (PK 14:5).16 Verohallinnon mukaan lakiosan vaatimus on tehtävä myös kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon testamentista.7 Testamentin pätevyydestä kertoo artikkeli Testamentin todistajat ja muoto ja lakiosasta artikkeli Lakiosa.

Entä jos testamentteja on useita?

Testamentin määräys on tehoton, jos tekijä on peruuttanut sen tai muutoin selvästi ilmaissut, ettei se enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan (PK 10:5).16 Myöhempi testamentti voi siten kumota aiemman, jos siitä käy selvästi ilmi, ettei aiempi enää vastaa tekijän tahtoa. Peruuttaminen ei ole sidottu määrämuotoon: riittää, että peruuttamistahto on ilmaistu selvästi.13 Kumpi määräys jää voimaan ja miltä osin, riippuu testamenttien sisällöstä. Ratkaisu kuuluu juristille.

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Tämä opas kertoo, mitä laki sanoo, mutta se ei ratkaise yksittäistä tapausta. Juristin kannattaa lukea asiakirjat ainakin näissä tilanteissa:

• Testamentti löytyy vasta perinnönjaon jälkeen. Yleistestamentin saaja, joka ei ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut (PK 23 a luku 1 §). Oikeuden voimaan saattamisen määräajoista säädetään perintökaaren 16 luvun 1 §:ssä. Näiden soveltaminen kuuluu juristille.17
• Alkuperäistä ei löydy tai on vain kopio. Korkeimman oikeuden mukaan hävinneenkin testamentin määräys voidaan hyväksyä voimassa olevaksi, jos esitetty näyttö antaa aiheen olettaa, että testamentti vastaa edelleen tekijän viimeistä tahtoa.13
• Testamentteja on useita, ja on epäselvää, kumoaako myöhempi aiemman.
• Joku haluaa moittia testamenttia tai vaatia lakiosaa. Määräajat alkavat tiedoksiannosta.161