Testamentin todistajat ja muoto: milloin vainajan testamentti on pätevä?

Lyhyesti

Tavallinen testamentti on tehtävä kirjallisesti. Kahden kelpoisen todistajan on oltava yhtaikaa läsnä ja todistettava testamentti nimikirjoituksillaan sen jälkeen, kun tekijä on allekirjoittanut sen tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa. Todistajien pitää tietää, että asiakirja on testamentti, mutta sen sisältöä heidän ei tarvitse tietää. Jos muotovaatimuksia ei ole noudatettu, perillinen voi moittia testamenttia määräajassa, ja tuomioistuin voi julistaa testamentin pätemättömäksi.1 Muotovirheen vaikutus riippuu virheestä ja tapauksesta, joten siitä kannattaa kysyä juristilta.

Mitä muotovaatimuksia tavallisella testamentilla on?

Yhteinen lähtökohta on, että testamentin voi moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos sitä ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.1

Vaatimus	Mitä laki sanoo	Mitä virheestä seuraa
Kirjallinen ja allekirjoitettu	Testamentti tehdään kirjallisesti. Tekijä allekirjoittaa sen tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa.1	Muotovirhe, joka on moiteperuste.1
Kaksi todistajaa yhtaikaa läsnä	Todistajien on oltava yhtaikaa läsnä ja todistettava testamentti nimikirjoituksillaan sen jälkeen, kun tekijä on allekirjoittanut sen tai tunnustanut allekirjoituksensa.1	Korkein oikeus pitää yhtaikaista läsnäoloa ehdottomana muotomääräyksenä. Jos se ei täyttynyt, testamentti on katsottu pätemättömäksi.2 3
Todistajat tietävät, että kyseessä on testamentti	Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti. Tekijä päättää, kertooko hän heille sisällön.1	Korkein oikeus on käsitellyt todistajien tietoisuutta muotovirhekysymyksenä: kun todistajat olivat tienneet asiakirjan olevan testamentti, muotovirhettä ei ollut.2
Todistajien merkinnät	Todistajat merkitsevät nimikirjoituksensa oheen ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen paikan ja ajan.1	Pykälässä ei säädetä, mitä merkintöjen puutteesta seuraa. Todistajien merkitsemä todistus siitä, että testamentti on tehty säädetyllä tavalla, on pidettävä uskottavana, jollei ole seikkoja, jotka vähentävät sen luotettavuutta.1 Jos todistusta ei ole tai sen luotettavuus on kyseenalainen, asia ratkaistaan moitekanteessa. Siitä kannattaa kysyä juristilta.
Todistajan kelpoisuus	Todistajaksi ei oteta alle 15-vuotiasta eikä sitä, joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi ei kykene todistamaan. Todistajaksi ei oteta myöskään tekijän puolisoa eikä tekijään suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuudessa tai lankoudessa olevaa henkilöä. Sama koskee tekijän veljeä tai sisarta ja heidän puolisoaan sekä tekijän ottovanhempaa ja ottolasta. Lisäksi todistaja ei saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen itsensä, hänen puolisonsa tai sellaisen henkilön hyväksi, joka on todistajaan samanlaisessa suhteessa kuin edellä luetellut henkilöt ovat tekijään (esimerkiksi todistajan lapsi, vanhempi tai sisarus). Pelkkä toimeenpanijaksi määrääminen ei estä toimimasta todistajana.1	Jos määräys on tehty todistajan itsensä, hänen puolisonsa tai edellä tarkoitetun hänen läheisensä hyväksi, testamentti on siltä osin pätemätön.1 Vuonna 1993 ratkaistussa tapauksessa todistaja oli esteellinen todistamaan isäpuolensa hyväksi tehtyä testamenttia. Testamentti julistettiin pätemättömäksi siltä osin kuin se esti moittijoita saamasta perintöosuuttaan, ja Korkein oikeus jätti hovioikeuden tuomion voimaan.4 Jos testamentti on tehty yhdistyksen tai muun yhteisön hyväksi, todistajan puolueettomuus arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa merkitystä on muun muassa todistajan asemalla yhteisössä. Oikeuskäytännössä yhteisön hallituksen jäsen on katsottu esteelliseksi.5 Muiden esteiden seurauksesta laissa ei ole erityissäännöstä.1
Hätätestamentti	Jos tekijä on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt tekemästä tavallista testamenttia, hän saa tehdä sen suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä tai omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla ilman todistajia.1	Testamentti raukeaa, jos tekijällä oli esteen lakattua kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä testamentti tavallisessa muodossa.1

Onko testamentti pätevä, vaikka siinä on muotovirhe?

Laki ja Korkeimman oikeuden ratkaisut vastaavat tähän vain osittain. Korkein oikeus katsoi vuonna 1982, että ilman todistajien nimikirjoituksia tehty testamentti jäi voimaan, koska moitekannetta ei ollut nostettu määräajassa. Laissa ei ollut säädetty tällaiselle virheelle muuta seuraamusta.6

Määräyksestä, jonka todistaja on todistanut itselleen tai läheiselleen, laki sanoo kuitenkin, että testamentti on siltä osin pätemätön.1 Pykälä ei mainitse tässä kohdassa moitetta, eikä tämä opas arvioi, vaatiiko tämäkin pätemättömyys moitteen. Moitekanne ja siinä tarvittava näyttö kuuluvat tuomioistuimelle, eikä opas käsittele niitä.

Entä jos testamentti on tehty ulkomailla?

Testamentin muotoon sovelletaan Suomessa vuoden 1961 Haagin yleissopimusta, josta on säädetty laissa 835/1976. Perintökaaren 26 luvun 9 § viittaa tähän lakiin.7 Suomi on yleissopimuksen sopimuspuoli.8 Tämä ei muutu, vaikka tekijä olisi kuollut 17.8.2015 tai sen jälkeen ja perintöasetus (EU) N:o 650/2012 koskisi hänen perimystään.9 Asetuksen mukaan Haagin yleissopimuksen sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot soveltavat testamenttien muodollisen pätevyyden osalta edelleen yleissopimusta asetuksen 27 artiklan sijasta.10

Yleissopimuksen mukaan testamentti on muodoltaan pätevä, kun sen muoto täyttää sisäisen lain määräykset jossakin seuraavista:

paikka, jossa tekijä testamentin teki
valtio, jonka kansalainen tekijä oli testamenttia tehtäessä tai kuollessaan
paikka, jossa tekijällä oli kotipaikka testamenttia tehtäessä tai kuollessaan
paikka, jossa tekijällä oli asuinpaikka testamenttia tehtäessä tai kuollessaan
kiinteän omaisuuden osalta paikka, jossa omaisuus sijaitsee8

Todistajien kelpoisuutta koskevat vaatimukset luetaan yleissopimuksessa muotoa koskeviksi.8 Korkein oikeus on soveltanut yleissopimusta tapauksessa, jossa tekijä oli kuollut ennen 17.8.2015 ja perintöasetus ei siksi tullut sovellettavaksi. Espanjassa tehty testamentti oli muodoltaan pätevä, koska se täytti Espanjan lain muotomääräykset.11

Entä jos alkuperäinen puuttuu tai testamenttia on muutettu?

Lain mukaan testamenttiin tehtävän lisäyksen ja määräyksen peruutuksen pitää noudattaa testamentin muotovaatimuksia. Määräys on kuitenkin tehoton myös silloin, kun tekijä on hävittänyt testamentin tai muutoin selvästi ilmaissut, ettei se vastaa hänen viimeistä tahtoaan.1 Korkein oikeus on todennut, että peruuttaminen ei ole sidottu muotoon, kunhan peruuttamistahto ilmenee selvästi. Jos testamentti on tehty useana alkuperäiskappaleena, ratkaisevaa on, onko tekijän oma kappale tallella hänen kuollessaan. Jos se on hävinnyt, testamentti oletetaan peruutetuksi, ja testamentin saajan on näytettävä, että se yhä vastaa tekijän viimeistä tahtoa. Muille, ulkopuolisten haltuun jääneille kappaleille voidaan yleensä antaa kopion merkitys.12

Miten testamentti annetaan tiedoksi ja mistä moiteaika alkaa?

Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja antaa samalla oikeaksi todistetun jäljennöksen. Suullisesta testamentista perillisille annetaan jäljennös todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys sisällöstä.13 Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon testamentista tällä tavalla.1 Määräajan laskemisesta ja moitteesta kannattaa kysyä juristilta. Lakiosan vaatimiselle on oma kuuden kuukauden määräaikansa, joka alkaa samasta tiedoksiannosta.14 Lakiosasta kerrotaan lisää artikkelissa Lakiosa.

Onko sähköinen testamentti tulossa?

Hallituksen esityksen HE 107/2026 vp mukaan sähköistä testamenttia ja testamenttirekisteriä ei olla toteuttamassa samaan aikaan kuolinpesän sähköisten palvelujen kanssa. Oikeusministeriön arviomuistio oli lausuntokierroksella 9.2.–2.4.2026.15

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Tämä artikkeli kertoo, mitä laki sanoo, eikä ratkaise yksittäistä tapausta. Juristilta kannattaa kysyä ainakin silloin, kun

joku epäilee testamentin muotoa tai aikoo moittia sitä. Moitekanteen määräaika kulkee tiedoksiannosta.1
todistajana on ollut tekijän läheinen, testamentin saaja, saajan läheinen tai henkilö, jolla on yhteys yhteisöön, jonka hyväksi testamentti on tehty. Pätemättömyyden laajuus riippuu siitä, kenen hyväksi mikäkin määräys on tehty.1 5
alkuperäinen testamentti puuttuu, löytyy vain kopio tai testamenttia on muutettu käsin.12 1
testamentti on suullinen tai tehty ilman todistajia. Hätätestamentin edellytykset ja raukeaminen arvioidaan tapauskohtaisesti.1
testamentti on tehty ulkomailla tai tekijällä oli yhteys ulkomaille.8