Keskinäinen testamentti: mitä perilliset saavat, kun molemmat puolisot ovat kuolleet?

Lyhyesti

Jos ensin kuolleen testamentissa on toissijaismääräys, toissijaissaaja saa perintökaaren 3 luvun mukaan lasketun osuuden lesken pesästä, joka on pääsäännön mukaan puolet, jollei testamentista muuta johdu.12 Ensin kuolleen rintaperillisen vaatima lakiosa pienentää tätä osuutta.3 Kun ensin kuolleella ei ollut rintaperillisiä eikä testamenttia ja leski peri hänet lain mukaan, ensin kuolleen sukulaiset saavat pääsäännön mukaan puolet lesken pesästä (PK 3:1).45 Jos leski peri testamentilla ilman toissijaismääräystä, ensin kuolleen sukulaisten oikeus riippuu testamentin sisällöstä, ja asia kannattaa käydä juristin kanssa.

Mitä keskinäisellä testamentilla tässä tarkoitetaan?

Keskinäinen testamentti on useimmiten aviopuolisoiden toistensa hyväksi laatima omistusoikeustestamentti.6 Tarkempi määritelmä on Koodisto Digitalin testamenttisivulla.7

Mitä perilliset saavat, kun molemmat ovat kuolleet?

Kun 3 lukua sovelletaan, lesken pesän vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi. Edellytyksenä on, että pesän arvo on lesken kuollessa suurempi kuin ensin kuolleen kuollessa ja että syyksi selvitetään perintö, testamentti, lahja tai lesken ansiotoiminta (PK 3:4). Jos leski on lahjalla tai muulla vastaavalla toimella vähentänyt omaisuuttaan olennaisesti ottamatta asianmukaisesti huomioon ensin kuolleen perillisten oikeutta, näille on suoritettava vastiketta (PK 3:3).14

Miten osuudet lasketaan?

Toissijaissaajan osuus on ensin kuolleen jäämistön (j) suhde puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen (o) (PK 3:2).14 Perintökaaren 3 luku ei säädä vaadittujen lakiosien vaikutuksesta toissijaissaajan osuuteen. Ratkaisussa KKO:1998:113 korkein oikeus kuitenkin rinnasti lakiosavaatimuksen PK 3:2:n tilanteisiin ja vähensi vaaditut lakiosat sekä ensin kuolleen jäämistöstä että puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.3 Ratkaisussa KKO:2005:124 korkein oikeus sovelsi 3 lukua myös silloin, kun ensin kuolleen jälkeen oli tehty ositus ja perinnönjako.2

Esimerkki (kuvitteellinen, laskettu ratkaisun KKO:1998:113 tavalla). Esalla on kolme lasta A, B ja C aiemmasta liitosta ja Liisalla lapsi L. Keskinäisessä testamentissa Liisa perii Esan omistusoikeudella, ja lesken jälkeen Esalta peritty osuus menee C:lle. Oletetaan, ettei testamentti poikkea 3 luvusta. Kummankin avio-oikeuden alainen omaisuus on 300 000 euroa, yhteensä 600 000 euroa. Esa kuolee ensin, ja omaisuus pysyy ennallaan.

1. Lakiosia ei vaadita: j/o = 300 000 / 600 000 = 1/2. Liisan pesä on 600 000 euroa, C saa 300 000 ja L 300 000 (PK 12:1, 3:1–2).14
2. A vaatii lakiosansa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi (PK 7:5). Hänen perintöosansa olisi 100 000 (300 000 / 3) ja lakiosa puolet eli 50 000 (PK 7:1). Liisa maksaa lakiosan rahana.13 Silloin j = 300 000 − 50 000 = 250 000 ja o = 600 000 − 50 000 = 550 000, joten j/o = 5/11. Liisan pesä on 550 000 euroa: C saa 5/11 eli 250 000 ja L 300 000.3

Voiko leski muuttaa testamenttia ensimmäisen kuoleman jälkeen?

Testamentin saa peruuttaa, eikä lupaus olla peruuttamatta sido (PK 10:5). Muutos on tehtävä samassa muodossa kuin testamentti, eli kirjallisesti ja kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä (PK 10:6, 10:1). Keskinäisessä testamentissa oikeutensa menettää se, joka peruuttaa tai muuttaa testamenttia yksipuolisesti ja toimii ilmeisesti molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti (PK 10:7).15 Taulukon neljäs rivi kertoo, mitä uusi testamentti voi koskea.

Miten perunkirjoitus tehdään kahdesta pesästä?

Jos ositusta ei ole toimitettu ennen lesken kuolemaa, Verohallinnon ohjeen mukaan lesken perukirjassa luetteloidaan lesken ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän avio-oikeuden alainen omaisuus lesken kuolinhetken arvoon ja eritellään toissijaismääräyksen kohteena oleva osa. Toissijaissaajia verotetaan ensin kuolleen antamana perintönä.5

Milloin kannattaa kysyä juristilta

Artikkeli kertoo, mitä laki säätää, eikä se ratkaise yksittäistä tapausta. Juristin apua kannattaa hakea, kun

• testamentin sanamuoto on epäselvä: toissijaismääräys, osuuden suuruus ja lesken vapaus määrätä riippuvat siitä, mitä testamentista johtuu.2
• ensin kuolleen jälkeen on vaadittu lakiosia tai tehty ositus ja perinnönjako, koska laskutapa voi riippua tapauksesta. Ratkaisu KKO:2005:124 annettiin äänestyksellä.2
• leski on antanut lahjoja, tehnyt uuden testamentin tai varallisuus on kasvanut (PK 3:3–4, 10:7).1415
• puolisot ovat eronneet tai toissijaissaaja on kuollut ennen leskeä: avioero tekee puolisolle tehdyn määräyksen tehottomaksi (PK 11:8), mutta ratkaisussa KKO:2018:78, joka koski pesänselvittäjän määräämistä, korkein oikeus piti säännöstä tulkintaolettamana. Jollei testamentista muuta johdu, kuolleen toissijaissaajan jälkeläiset tulevat hänen sijaansa, jos heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä (PK 11:6, 11:1).16817
• tilanne on riitainen: testamentin moite, lakiosan täydennys ja muut kanteet kuuluvat juristille.1513